Show simple item record

dc.contributor.advisorHaapakoski, Marko
dc.contributor.advisorYlönen, Hannu
dc.contributor.authorSallinen, Annamari
dc.date.accessioned2021-04-09T06:16:21Z
dc.date.available2021-04-09T06:16:21Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74996
dc.description.abstractSaaliseläinten ruokailuun vaikuttavat muun muassa ravitsemustila ja petoriski. Ravitsemustilan vaikutusta ruokailupäätöksiin korkean petopaineen alaisuudessa on tutkittu vasta vähän. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, vaikuttaako ravitsemustila metsämyyrän (Myodes glareolus) ruokailupäätökseen petoriskin alaisuudessa ja vaikuttaako se mahdollisen energiansaannin kautta myyrän lisääntymiseen. Myyrille annettiin laboratoriossa joko 30 % tai 8 % proteiinia sisältäviä pellettejä ja niiden ruokailukäyttäytymistä mitattiin Konneveden tutkimusaseman myyrätarhoissa keinotekoisilla ravintolaikuilla, jotka sisälsivät auringonkukansiemeniä ja hiekkaa. Ravintolaikkujen viereen laitettiin joko lumikon (Mustela nivalis) hajuista tai puhdasta purua. Laikuille jäänestä ravinnosta laskettiin luovutustiheys eli GUD (=Giving-up-density). GUD on osuus ravinnonmäärästä, jonka eläin jättää laikkuun, kun ravinnon etsimisen aika kasvaa sen vähetessä. Myyrien pariteltua tarhoissa naaraat siirrettiin laboratorioon synnyttämään, jossa poikueiden koko ja poikasten paino mitattiin. Luovutustiheyksissä oli eroja vain toisella ja kolmannella viikolla, mutta haju ja ravinto vaikuttivat yhdessä luovutustiheyksiin. Hyvän ravinnon myyrät suosivat puhdasta purua sisältäviä laikkuja ja huonon ravinnon myyrät lumikonhajuisia laikkuja. Eri ravitsemustaustalla olleet naaraat eivät eronneet toisistaan poikueen koossa tai poikasten painossa. Tulokset osoittavat, että huonon ravitsemustilan myyrät ottivat suurempia riskejä kuin hyvän ravitsemustilan myyrät. Ravintokäsittely ei vaikuttanut kuitenkaan myyrien lisääntymiseen.fi
dc.description.abstractBoth nutritional status and risk of predation affect foraging of prey animals. There are only a few studies which have studied how an animal’s nutritional status will affect its foraging decisions under high predation risk. The goal of the research was to study does the nutritional status affect to the bank vole’s (Myodes glareolus) foraging decision under the risk of predation and does this affect to vole’s reproduction via obtained energy. Voles were given either 30 % or 8 % protein-containing pellets in the laboratory, and their foraging behavior was subsequently measured using artificial food patches in field enclosures at Konnevesi research station. Patches contained sunflower seeds mixed to sand and next to them was put either clean bedding or the least weasels’ (Mustela nivalis) beddings. Food which was left to patches, was measured as giving-up-density (GUD). GUD is a portion of food which animal leaves to the patch as the amount of food decreases and the time for searching food and risk of predation increase. When voles had mated in enclosures, females were moved to the laboratory to give birth. The size of the litter and the weight of pups were measured. GUDs differed from each other only during the second and the third week with both scent and food affecting the GUDs. Voles fed with good food preferred patches with clean bedding and voles fed with bad food preferred patches with weasel’s scent. Females fed with good or bad food didn’t differ from each other in litter size or pups’ weight. Results indicate that voles with poor nutritional status took bigger risks than voles with better nutritional status, but nutritional status didn’t affect to the voles’ breeding.en
dc.format.extent52
dc.language.isofi
dc.subject.otherluovutustiheys
dc.subject.othersaalistusriski
dc.titleSyö tai tule syödyksi : vaikuttaako ravitsemustila metsämyyrän (Myodes glareolus) ruokailukäyttäytymiseen ja lisääntymiseen petoriskin alaisuudessa?
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202104092310
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEkologia ja evoluutiobiologiafi
dc.contributor.oppiaineEcology and evolutionary biologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi4011
dc.subject.ysokelpoisuus
dc.subject.ysoravintoarvo
dc.subject.ysoravinto
dc.subject.ysomyyrät
dc.subject.ysolumikko
dc.subject.ysoruokailu
dc.subject.ysoravitsemus
dc.subject.ysohaju


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record