"Voisit olla kaunis olento ilman noita demonisia silmiäsi" : toiseuden kokemukset ja niiden syyt Erika Vikin Kaksosauringot-fantasiatrilogiassa
Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahden päähenkilön, Aleian ja Corildonin, toiseuden kokemuksia sekä analysoidaan kokemusten syitä. Tarkasteltavana on Erika Vikin vuosina 2017–2018 julkaistu nuorten fantasiatrilogia Kaksosauringot. Toiseutta tarkastellaan erityisesti Julia Kristevan ja Stuart Hallin toiseuden käsittelyjen avulla, lisäksi tarkastelua tukevat muun muassa Karmela Liebkindin tekstit sekä fantasiakirjallisuuden tarkastelua tukevat tekstit.
Erika Vikin Kaksosauringot-trilogian teokset Hän sanoi nimekseen Aleia (2017), Seleesian näkijä (2017) ja Nefrin tytär (2018) ovat tutkielmani tarkastelun kohteena. Trilogia on korkean fantasian lajityyppiin kuuluvaa fantasiakirjallisuutta: maailma on tarinanulkoisesta maailmasta täysin irrallinen. Maailmaa asuttavat ihmisten lisäksi magiaan kykenevä inhimillinen laji, seleesit. Aleia on nuori ihmisnainen ja Corildon keski-ikää lähestyvä seleesimies. Päähenkilöt selvittävät Aleian poikkeuksellisten maagisten kykyjen alkuperää ja matkustavat halki mantereiden tutustuen samalla toisiinsa ja itseensä. Aleia on unohtanut menneisyytensä, Corildon taas muistaa omansa liiankin hyvin eivätkä menneisyyden tapahtumat anna hänelle rauhaa.
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia toiseuden kokemuksia Kaksosauringot-trilogian kahdella päähenkilöllä, Aleialla ja Corildonilla on sekä millaiset syyt toiseutta aiheuttavat. Tutkimusmenetelmänä on kontekstuaalinen lähiluku. Tutkimuskysymykset tässä tutkielmassa ovat:
1. Millaista toiseutta Aleia ja Corildon kokevat Vikin trilogiassa?
2. Ketkä henkilöhahmot ja mitkä asiat luovat toiseutta teoksissa?
Analyysin perusteella Aleia ja Corildon kokevat monenlaisia toiseuden muotoja. He tuntevat ulkopuolisuutta, kuulumattomuutta ja alemmuutta. Heitä toiseutetaan ja he toiseuttavat myös itse itseään. Toiseudenkokemuksilla on sekä henkilöön liittyviä syitä että yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyviä syitä. Henkilöön liittyviä syitä toiseuden kokemuksille ovat muistot ja menneisyys, ulkonäkö ja ikä, sukupuoli ja seksuaalisuus sekä perhe ja sosiaaliset suhteet. Ulkoisia ja yhteiskunnallisia syitä toiseuden kokemuksille ovat eri lajien edustaminen ja siihen liittyvä lajismi sekä elämäntapaan ja kulttuuriin liittyvät eroavaisuudet.
Toiseuden tarkastelu nuorten fantasiakirjallisuudessa on tärkeää, sillä toiseuden kokemuksia representoidaan paljon. Fantasiakirjallisuuden taikamaailmassa tapahtuvat kokemukset eivät suoraan kerro tarinanulkoisesta todellisuudesta, mutta nuori voi laajentaa ajatteluaan ja ymmärtää erilaisia kokemuksia omasta arjesta etäännytetyn kertomuksen avulla.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
”We are a nation of glorious cowards, ready to battle any evil but our own.” : toiseuden tematiikka Maryn henkilöimänä Chris Cleaven teoksessa Everyone Brave is Forgiven
Pakarinen, Anna (2020)Tarkastelen kandidaatintutkielmassani toiseuden tematiikkaa Chris Cleaven teoksessa Everyone Brave is Forgiven (2016) (jäljempänä EBIF 2016). Rajaan tutkimuskohteekseni erityisesti teoksen toisen päähenkilön Maryn henkilöhahmon ... -
Sekundaarisen Yminmaan rakenne ja sen tuottama toiseus Siri Pettersenin Korpinkehät-trilogiassa
Mikkonen, Jenna (2022)Tutkielma käsittelee Siri Pettersenin Korpinkehät-trilogiassa päätapahtumapaikkana toimivan Yminmaan kulttuurin ja luonnon rakennetta sekä niiden tuottamaa toiseuden kokemusta. Tavoitteena on selvittää, miten fiktiivisen ... -
Sivullinen, toinen, muukalainen : Camus toiseuden representoijana
Pulkkinen, Anne (2007)Tutkimukseni lähtökohtana on Albert Camus’n teos Sivullinen (L’Etranger). Tarkoituksena on tarkastella, kuinka Camus esittää sivullisuuden ja mitä viittauksia myöhemmässä tutkimuskirjallisuudessa on Sivulliseen. Aikomuksenani ...