Sekundaarisen Yminmaan rakenne ja sen tuottama toiseus Siri Pettersenin Korpinkehät-trilogiassa

Abstract

Tutkielma käsittelee Siri Pettersenin Korpinkehät-trilogiassa päätapahtumapaikkana toimivan Yminmaan kulttuurin ja luonnon rakennetta sekä niiden tuottamaa toiseuden kokemusta. Tavoitteena on selvittää, miten fiktiivisen Yminmaan rakenteessa yhdistellään keksittyjä elementtejä primaarimaailman jäljittelyyn. Tutkimusmetodina toimii fantasiakirjallisuuden postmodernistisen teorian ja kulttuurisen identiteetin tutkimuksen yhdistävä luenta. Tutkimus kytkeytyy kertomuksen teoriaan sekundaaristen maailmojen rakentamisen kautta ja painottuu fantasiamaailmoille tärkeään keksimisen voimaan. Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään myös Rimmon-Kenanin (1991) fokalisoijan määritelmää. Tutkielman analyysiosio koostuu kahdesta pääluvusta, joissa (1) eritellään Yminmaan fantastisia piirteitä sekä niiden funktioita ja (2) pohditaan sekundaarisen maailman tuottamaa toiseutta suhteessa muihin teoksissa esiintyviin maailmoihin. Fantastisia piirteitä käsittelevä osio pohjautuu vahvasti Wolfin (2012) teoriaan sekundaaristen maailmojen rakentamisesta. Analyysi keskittyy suurelta osin primaarimaailman oletusarvoihin tehtyihin muutoksiin ja ottaa samalla huomioon sekundaarimaailman sisäisen johdonmukaisuuden. Fantasian tarkasteleminen kosmologisesta näkökulmasta antaa tilaisuuden tutkia fiktiivisten olentojen välillä esiintyvää arvottamista. Toiseutta koskevissa luvuissa päähenkilön kokemuksia kolmessa maailmassa vertaillaan yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien kautta. Analyysin kohteena ovat identiteetin muutokset ja vieraisiin kulttuureihin sopeutuminen.