Sivullinen, toinen, muukalainen : Camus toiseuden representoijana
Tutkimukseni lähtökohtana on Albert Camus’n teos Sivullinen (L’Etranger). Tarkoituksena on tarkastella, kuinka Camus esittää sivullisuuden ja mitä viittauksia myöhemmässä tutkimuskirjallisuudessa on Sivulliseen. Aikomuksenani on tarkastella toiseutta tutkimus- ja osin kaunokirjallisuuden valossa ja selvittää siihen liittyviä syntyprosesseja ja politiikkoja, jotka johtavat tuohon ulkopuolisuuden tilaan. Tutkin myös sitä, millainen on sivullisen asema politiikan kentällä ja millaista politiikkaa sivullisen positiosta on mahdollista harjoittaa. Ensisijainen tutkimusmetodini on tulkitseva tekstianalyysi. Laajimmalle ulottuvan teoriapohjan työssäni muodostaa biopolitiikan-käsite, joka ulottuu kaikkiin kolmeen näkökulmaan joita työssäni tarkastelen.
Tarkastelen toiseutta pääasiassa kolmen eri näkökulman kautta, jotka ovat: sukupuoli, normaliteetti ja paikka. Sukupuoli-kappaleessa käsittelen pääasiassa naisten toiseutta sekä niitä historiallisia ja poliittisia yhteiskunnallisia käytäntöjä, jotka ovat toimineet naisten alistamisen mekanismina. Normaliteetti-kappaleessa paneudun puolestaan siihen, kuinka yhteiskunta asettaa moraaliset puitteet sille, mikä on normaalia ja hyväksyttävää. Tämä normalisoiva valta pyrkii koulimaan ja korjaamaan normaalista poikkeavia. Näin biopoliittinen valta toimii suvereenin nimissä ottaen alamaisten ruumiit haltuun lähinnä biologisten prosessien kautta. Kolmas näkökulma koskee paikkaa, joka tuo esiin kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien yhtymäkohdat. Valtio on edelleenkin se suvereeni, joka antaa ihmisille oikeuksia ja velvollisuuksia tehden samalla näiden etuoikeuksien ulkopuolelle jäävistä muukalaisia. Muukalainen on joku, joka ei kuulu omaan yhteisöön. Muukalainen voi kuitenkin olla kansallisvaltion kipupiste, sillä häntä on mahdotonta paikoittaa ja näin ollen myös hallita.
Tulen tässä työssäni toteamaan, että sivullisen harjoittama politiikka on välttämättä aktiivista politiikan harjoittamista. Tekemättä jättämisen politiikka on aina toisin valitsemista, ei pelkästään passiivista sivuun jättäytymistä. Sivullisten harjoittama politiikka on kuitenkin tavallista helpompaa sivuuttaa ja leimata epänormaaliksi, jolloin se joutuu käyttämään suuren osan voimastaan itsensä oikeuttamiseen ja olemassaolokamppailuunsa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29529]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Voisit olla kaunis olento ilman noita demonisia silmiäsi" : toiseuden kokemukset ja niiden syyt Erika Vikin Kaksosauringot-fantasiatrilogiassa
Kinnunen, Jasmin (2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan kahden päähenkilön, Aleian ja Corildonin, toiseuden kokemuksia sekä analysoidaan kokemusten syitä. Tarkasteltavana on Erika Vikin vuosina 2017–2018 julkaistu nuorten fantasiatrilogia ... -
Naissukupuolen toiseuden visuaaliskerronnallinen representaatio elokuvassa Amélie
Koivuranta, Jenni (2020)Tutkielmassa tarkastellaan naissukupuolen toiseuden representoitumista visuaalisesti ja narratiivisesti elokuvallisten keinojen kautta Jean-Pierre Jeunetin ohjaamassa elokuvassa Amélie (2001) visuaalisen analyysin sekä ... -
”We are a nation of glorious cowards, ready to battle any evil but our own.” : toiseuden tematiikka Maryn henkilöimänä Chris Cleaven teoksessa Everyone Brave is Forgiven
Pakarinen, Anna (2020)Tarkastelen kandidaatintutkielmassani toiseuden tematiikkaa Chris Cleaven teoksessa Everyone Brave is Forgiven (2016) (jäljempänä EBIF 2016). Rajaan tutkimuskohteekseni erityisesti teoksen toisen päähenkilön Maryn henkilöhahmon ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.