Automaatiota uutistoimistossa : tapaustutkimus STT:n toimittajien näkemyksistä tietojenkäsittelyjournalismista

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin toimittajien näkemyksiä tietojenkäsittelyjournalismin (computational journalism) sovellusten käytöstä uutistyössä. Tietojenkäsittelyjournalismi käsitetään tässä tutkielmassa sateenvarjoterminä tietojenkäsittelyn yhdistämiselle journalistiseen ajatteluun ja journalistisiin käytäntöihin ja päämääriin. Tavoitteena oli selvittää, mihin journalistit haluaisivat näitä sovelluksia työssään käyttää ja mitä he kokevat tarvitsevansa hyödyntääkseen niitä optimaalisella tavalla. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena tarkastellen Suomen Tietotoimiston (STT) uutistoimituksessa työskenteleviä journalisteja. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin loppuvuodesta 2020 ja analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä teemoitellen. Teema-alueet nousivat aineistosta, mutta analyysivaiheessa tuloksia peilattiin aiheesta aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Tuloksista ilmeni, että toimittajat näkivät tietojenkäsittelyjournalismissa runsaasti positiivista potentiaalia erityisesti uutistyön rutiinitehtävien keventämisessä, mutta optimismilla oli reunaehtonsa: kaikki haastateltavat mainitsivat liiallisen tai sokean luoton teknologiaan uhkakuvana, eikä kukaan olisi luovuttanut journalistista päätösvaltaa koneelle. Toimittajat katsoivat tietojenkäsittelyjournalismiin pohjaavien uusien työtapojen ja sovellusten käyttöönottoa jarruttavien tai edistävien tekijöiden jakaantuvan pääasiassa kolmeen teema-alueeseen: teknisiin, resurssi- ja sosiaalisiin tekijöihin. Nämä tekijät olivat lisäksi vahvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Parhaimmat mahdollisuudet muutoksen onnistumiselle nähtiin, kun kaikki kolme osa-aluetta olivat tasapainossa. Toimittajat katsoivat resurssien kuten ajan ja perehdytyksen sekä teknisten toteutusten toimivuuden olevan ratkaisevia uusien työtapojen ja sovellusten käyttöönoton onnistumisen tai epäonnistumisen kannalta. Sosiaalisia tekijöitä pidettiin myös tärkeinä, mutta aiemmasta tutkimuksesta hieman poiketen tässä tapaustutkimuksessa toimittajien asenteiden sijaan sosiaalisessa ulottuvuudessa korostui johtamisen merkitys kuten muutoksen selkeä perustelu, osallistaminen ja pitkäjänteisyys. Journalistien ammatti-identiteettiin tai ammatillisiin arvoihin tietojenkäsittelyjournalismin ei toistaiseksi nähty juuri vaikuttaneen. Tämän tapaustutkimuksen voidaan katsoa tukevan aiempaa tutkimusta, jossa toimittajien osallistaminen tietojenkäsittelyjournalismin käyttöönottoon liittyviin muutosprosesseihin ja heidän tarpeidensa huomioiminen on nähty muutoksen onnistumisen kannalta jopa ratkaisevan tärkeänä.