Luontohaittojen arviointi organisaatiotasolla : esimerkkinä Jyväskylän yliopisto

Abstract

Ihmisen toiminta on ajanut luontoa ahtaalle jo pitkään. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja ekosysteemien heikkeneminen ovatkin ilmastonmuutoksen ohella suurimpia globaaleja haasteita, joiden ratkaiseminen edellyttää kulutustottumusten ja toimintatapojen muuttamista kaikilta yhteiskunnan sektoreilta ja eri tasojen toimijoilta. Toiminnan muuttaminen kestävämmäksi alkaa nykytilanteen kartoittamisesta, oli kyse sitten ilmasto- tai luontohaitoista. Tämän tutkielman tarkoituksena oli luoda pitkälle kehittyneen hiilijalanjälkilaskennan rinnalle menetelmä, jolla voidaan organisaatiotasolla selvittää toiminnan aiheuttamia luontohaittoja. Esimerkkitapauksena toimi Jyväskylän yliopisto, jonka luontohaittoja työssä arvioitiin. Tehty luontohaittojen arviointi rajattiin energiankäytön haittojen ja hankintojen haittojen selvitykseen. Energiankäytön luontohaittoja arvioitiin manuaalisesti laskemalla. Haitan suuruus oli 20,92 luontotyyppihehtaaria (metsäluontotyyppejä 20,25 ja suoluontotyyppejä 0,52 luontotyyppihehtaaria) vuodessa. Hankintojen haittoja arvioitiin uudenlaisella menetelmällä kustannusperusteisesti talouskirjanpidon ja maankäyttötietojen avulla, ja haitat ilmaistiin potentiaalisesti hävinneiden lajien määränä (PDF). Haitan suuruus oli 9,73×10^(-5) PDF, mikä tarkoittaa noin yhden lajin sukupuuttoa 10 000 vuodessa. Koko organisaation kaikkien luontohaittojen arvioinnin laatimiseksi tarvitaan vielä jatkotutkimusta ja menetelmän kehitystä, mutta tämä tutkielma on ensimmäinen askel organisaatiotason luontohaittojen arviointimenetelmän kehityksessä.

Human activity has been degrading nature for decades. In addition to climate change, biodiversity loss and other environmental degradation are major global challenges and solving them requires changes in consumption habits and practices throughout all sectors of society. The sustainability transition of organizations starts with mapping the current situation – whether it is greenhouse gas emissions or negative biodiversity impacts that are being assessed. The aim of this thesis was to establish a method that can be used to estimate biodiversity impacts caused by operations at the organizational level. As a case study the biodiversity impacts of the University of Jyväskylä were assessed. The assessment consisted of the negative biodiversity impacts caused by energy use and purchases of the university. The biodiversity impacts of energy use were estimated by manual calculations, and the damage caused was 20.92 habitat hectares per year. The impacts of purchases were assessed using a novel methodology based on financial accounting and land use data, and the damage was expressed as the potentially disappeared fraction of species (PDF). The estimated impact was 9.73× 10^(-5) PDF which equals to the extinction of approximately one species every 10 000 years. Further research and method development are still needed to assess all the biodiversity impacts of an organization. However, this thesis is a first step towards a method for biodiversity impact assessment of organizations.