Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata kaivinkoneenkuljettajien työtä ja selvittää työkuormitusta kaivinkonetyössä. Tutkielma on osa Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) ja LAB-ammattikorkeakoulun LUTergo-hanketta, jonka tarkoituksena on luoda simulaatioympäristö, jossa kehitetään työkoneiden suunnittelua ja työergonomiaa. Tutkielman tiedon avulla voidaan kehittää simulaatioympäristöä siten, että siinä voidaan mitata mahdollisimman pätevästi ja luotettavasti kaivinkoneenkuljettajien työkuormitusta.
Tutkittavia oli 7. Aineisto kerättiin kesällä 2020. Kunkin tutkittavan sykevälivaihtelua mitattiin (Firstbeat) kolmen vuorokauden (kaksi työpäivää ja yksi vapaapäivä) ajan. Jokaisen tutkittavan yksi työpäivä videoitiin (Gopro-kamera). Lisäksi jokainen tutkittava haastateltiin puolistrukturoidun haastattelun mukaan. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällön erittelyn mukaisesti saaden tietoa kaivinkoneenkuljettajien työstä ja työkuormitustekijöistä. Haasta
tteluiden sisältämät numeeriset arviot käsiteltiin SPSS-ohjelmalla. Firstbeat-mittaukset analysoitiin SPSS- ja Kubios-ohjelmilla. Videoaineistosta havainnoitiin hetkiä, jolloin Firstbeat-mittauksen kuormitusta kuvaavaa Stress Index (SI) kohosi 25 %:a tai enemmän tutkittavan keskimääräisestä SI-arvosta. Havainnoista kirjattiin havainnointiaineisto, joka analysoitiin sisällön erittelyllä.
Haastatteluissa kaivinkoneenkuljettajat kuvasivat työnsä mielekkääksi, mielenkiintoiseksi, monipuoliseksi ja vaihtelevaksi sekä arvioivat työkuormituksensa vähäiseksi tai kohtuulliseksi. Sykevälivaihtelumittausten mukaan stressireaktioiden määrä oli normaali (asteikolla normaali – suurentunut) ja työkuormitusta kuvaava Stress Index (keskiarvo 26,0 sopimuksellista yksikköä) alle tavanomaisen (tavallisesti 80-150 sopimuksellista yksikköä). Stress Index kohosi 25 prosenttia tai enemmän keskimäärin 55 minuuttia 20 sekuntia työpäivän aikana eli 12,6 prosenttia työpäivän kestosta. Haastatteluissa kaivinkoneenkuljettajat kuvasivat palautumisensa melko hyväksi, mutta he kertoivat myöhään illalla valvomisen ja iltaisen alkoholinkäytön heikentävän palautumistaan. Haastattelujen perusteella kaivinkoneenkuljettajien työssä esiintyi fyysisiä ja psykososiaalisia työkuormitustekijöitä. Fyysistä työkuormitusta aiheutti tai lisäsi lapioiminen, nostaminen ja kantaminen, konerikon korjaaminen ja toistotyö, kuten koneen ohjausvipujen käyttö. Työssä ilmeni myös tärinää ja melua. Fyysistä työkuormitusta vähensi tai ehkäisi työkoneella työskenteleminen (istuminen), koneen hyvät mitoitukset, säädöt ja hallinta, vaihtelevat työtehtävät sekä hankalien työasentojen, pitkäkestoisten kiertyneiden asentojen, staattisen työskentelyn ja vaihtelevien lämpöolosuhteiden vähäisyys. Psykososiaalista työkuormitusta aiheutti tai lisäsi tarkkuutta ja varovaisuutta vaativat tehtävät, häiriötekijät (kuten työn keskeytykset), hallinnolliset tehtävät, suuri työmäärä ja työtahti, suuri vastuu, asiakkaiden vaativuus, asiakkaiden asiantuntijuus, asiakkaiden ymmärtämättömyys ja asiakkaiden nuukuus, työkaverin huonotuulisuus, työkaverin ilkeys ja työkaverin pikkutarkkuus sekä tiedonsaannin katkokset. Psykososiaalista työkuormitusta vähensi tai ehkäisi hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön, selkeät ja saavutettavat tavoitteet, työn sujuvuus, hyvä yhteistyö, esimiehen tuki, hyvä johtaminen, tasa-arvo ja tasavertaisuus, hyvä ilmapiiri, yhteisöllisyyden tunne sekä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun puute. Videohavainnoinneissa työkuormitusta lisääviksi tekijöiksi todettiin useita toistoyrityksiä vaativat tehtävät, työkoneen tärinä ja heilunta, melu, tarkkuutta ja varovaisuutta vaativat tehtävät, työn keskeytykset, keskusteluhetket, multitasking ja ohjaamon ulkopuoliset tapahtumat, jotka eivät tallentuneet videolle.
Tiettävästi kaivinkoneenkuljettajien sekä fyysisestä että psykososiaalisesta työkuormituksesta ei ole aiemmin tehty näin monimenetelmällistä tutkimusta. Vaikka mitatusti työkuormitus oli matala tässä tutkielmassa, koettua työkuormitusta esiintyi kuitenkin kaivinkoneenkuljettajilla. Lisäksi kaivinkoneenkuljettajilla ilmeni tarvetta elintapainterventiolle, jossa vähennetään istumista, lisätään fyysistä aktiivisuutta sekä tuetaan palautumista. Tulevaisuudessa on tärkeää optimoida kaivinkoneenkuljettajien työkuormitus, jotta kuljettajat pysyvät työkykyisinä ja ala säilyy houkuttelevana.
...
This Master’s thesis aimed to research work and workload of machinery operators. This thesis is a part of LUTergo project of LUT University and LAB University of Applied Sciences. The purpose of LUTergo project is to create an environment for developing the design of machineries and ergonomics. By utilizing information of this thesis it can be developed the environment in such a way that workload of machinery operators can be measured as validly and reliably as possible in the environment.
There were 7 subjects. Data of this thesis was collected in the summer of 2020. It was measured each subject’s heart rate variation (Firstbeat) during three days (two working days and one resting day). One working day of each subject was video recorded (Gopro camera). In addition, each subject was interviewed by using semi-structured interview. The interviews were transcribed and analyzed by content analysis when it was had information of work and workload factors of machinery operators. The interv
iews also included numeric values which were analyzed by SPSS program. Firstbeat measurements were analyzed by SPSS and Kubios programs. It was observated moments of videos when a workload value (Stress Index (SI) measured by Firstbeat) was 25 % (or more) higher than subject’s average SI. Observations were transcribed and analyzed by content analysis.
Machinery operators described their work as meaningful, interesting, diverse and variable and evaluated their workload low or moderate. By measuring heart rate variation, amount of stress reactions were normal (scale normal – increased) and workload (average Stress Index 26,0 conventional unit) was low (usually 80-150 conventional unit). Stress Index was 25 % (or more) higher than subject’s average SI approximately 55 minutes 20 seconds during the working day which means 12,6 % of duration of the working day. In the interviews, machinery operators evaluated their recovery quite good but they also explained that minor sleep and alcohol use in the evening disrupted their recovery. On the grounds of interviews, there are physical and psychosocial workload factors at work. Shovelling, lifting and bearing, fixing of breakdown and repetitive work (using joysticks) affected or increased physical workload. There were also vibration and noise. Working with a machine (sitting), good sizing, tuning and controlling of a machine, variable tasks and paucity of akward positions, longlasting rotated positions, static work and variable thermal conditions decreased or prevented physical workload. Precise and carefulness tasks, disturbances, administrative tasks, a range of work load, high responsibility, demands of a customer, expertise of a customer, uncomprehendence of a customer and parsimony of a customer, hurtfullness of a collegue, bad temper of a collegue and pedantry of a collegue and interruptions of flow of information affected or increased psychosocial workload. Chances to influence on work, clear and attainable goals, fluency of work, good cooperation, support of a supervisor, good management, equality, good atmosphere, feeling of social cohesion and lack of interference and inappropriate treatment decreased or prevented psychosocial workload. On the grounds of observations of video records, tasks of many efforts of repetitions, vibration and sway of a machine, noise, task which requires precise and beware, interruptions of work, conversations with a co-worker, multitasking and events outside of a cabin affected workload.
Presumably, there is no earlier research which has evaluated physical and psychosocial workload of machinery operators by using mixed methods. Even though workload of machinery operators was measured low in this thesis, there was perceived workload at work of machinery operators. This thesis also addressed machinery operators need lifestyle intervention which concentrates to decrease sitting, increase physical activity and support recovery. It is important to optimize workload of machinery operators in the future so that operators remain their working ability and field retains its attractiveness.
...
