Pellon pientareelta akateemisiin sfääreihin: opettajuuden rakentuminen ja muuttuminen sotienjälkeisessä Suomessa opettajien omaelämäkertojen valossa
Tutkimuksen aineistona ovat opettajien kirjalliset omaelämäkerrat. Vaikka osa opettajista onkin syntynyt ennen toista maailmansotaa, ulottuu tutkimuksen ajallinen kaari sotienjälkeisestä Suomesta kirjoitushetkellä vallinneeseen vuosituhannen vaihteeseen. Omaelämäkerturit ovat ensisijaisesti luokan- ja aineenopettajia, mutta mukana on myös ammattikoulun, ammattikorkeakoulun ja kansalaisopiston opettajia. Tutkimuksessa on oltu tietoisia näitä koulumuotoja edustavien opettajien erilaisuudesta, mutta silti työssä on pyritty pikemminkin löytämään yhtäläisyyksiä kuin korostamaan eroja. Kirjoituksia on lähestytty neljän tutkimuskysymyksen avulla. Ensinnäkin tutkimuksessa on pyritty tavoittamaan niitä elementtejä, joista opettajuus on kirjoituksissa mainittuna aikana rakentunut, ja toiseksi on tavoiteltu tuohon rakentumiseen vaikuttaneita tekijöitä. Tämän lisäksi on tutkimuksessa tarkasteltu opettajuuden kirjallista rakentumista. Viimeisenä ja kokoavana tutkimustehtävänä on tarkasteltu opettajuuden muuttumista mainittuna tutkimusajankohtana. Opettajien omaelämäkerrallinen anti on jaettu pääasiassa viiteen alalukuun, joista kahdessa ensimmäisessä on tukeuduttu kronologiseen esitykseen. Esitys alkaa opettajien lapsuus-, nuoruus- ja kouluaikakuvauksella, minkä jälkeen siirrytään opiskeluvaiheeseen ja alalle hakeutumiseen. Opettajuuden rakentumisessa erittäin vahvaksi tekijäksi hahmottuu omaelämäkertureiden maalainen tausta, jolla näyttäisi olevan sekä symbolista että todellista arvoa vielä kirjoitushetkelläkin. Tämän jälkeen opettajuutta ja sen rakentumista tarkastellaan opettajan sosiaalisten ilmentymien ja opettajan työsuhteen avulla. Tutkimuksessa esitellään myös neljä omaelämäkertaa.
Opettajat ovat kirjoittaneet opettajuudesta kutsumustyönä, joka on varsin yleisesti tunnettu opettajaorientaatio. Tämän lisäksi itsestä ja suhteesta työhön on kerrottu kehittämisen näkökulmasta., mutta myös henkilökohtaisen ja ammatillisen uudistumisen perspektiivistä. Joukossa oli myös kirjoituksia, joissa kuvattiin alalle ajautumista ja työpaikalla tapahtunutta syrjintää. Varsinaiset opettajuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät ensinnäkin työn kasvatusluonteen korostumisena, minkä ilmenemisestä oltiin suhteellisen yksimielisiä. Silti suhtautuminen tähän seikkaan näyttäisi vaihtelevan hyvin merkittävästi. Toisaalta kirjoituksista välittyy kuva siitä, kuinka opettajat kokevat arvostuksensa vähentyneen. Opettajan työ on lisäksi muuttunut entistä enemmän yhteistyötä vaativaksi, mikä on asetettava vasten perinteistä ja vuosisataista yksintekemisen toimintamallia. Opettajat näyttävät olevan pysyvyyden ja muutoksen ristipaineessa, ja moni pedagogi peräänkuuluttaakin työn luonteen ja toteuttamismahdollisuuksien uudelleentarkistuksia. Opettajan pitkä ja historiallisesti rakentunut yhteiskuntasuhde näyttäisi olevan uudelleentarkistusten edessä.
...
Julkaisija
Suomen kasvatustieteellinen seuraISBN
978-952-7411-13-1ISSN Hae Julkaisufoorumista
2489-768XAsiasanat
opettajuus teacherhood opetusala teaching sector opettajat teachers elämäkerrat biographies elämäkertatutkimus biographical research muistitieto oral history omaelämäkerrallisuus autobiographical approach uranvalinta career choice urakehitys career development ammatillinen kehitys professional development ammattikuva professional image ammatti-identiteetti professional identity historia history
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
The relevance of biographic narratives for social workers’ professional memory, reflexivity and identity
Silva, Pedro Gabriel (Sage Publications, 2021)The present article is about the use of biographic methods and oral history, and its contribution to developing processes of critical reflection and reflexivity. It is based on a set of oral data collected from Portuguese ... -
Professional communicative repertoires and trajectories of socialization into global working life
Räisänen, Tiina (University of Jyväskylä, 2013) -
The Clip Approach : A Visual Methodology to Support the (Re)Construction of Life Narratives
Talsi, Riikka; Laitila, Aarno; Joensuu, Timo; Saarinen, Esa (SAGE Publications, 2021)Major life changes may cause an autobiographical rupture and a need to work on one’s narrative identity. This article introduces a new qualitative interview methodology originally developed to facilitate 10 prostate cancer ... -
Sosiaalityön koulutus päättöseminaariesseiden valossa : bourdieulainen tulkinta
Liukkonen, Johanna (2007)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, mistä eri syistä ihmiset hakeutuvat opiskelemaan sosiaalityötä yliopistoon ja miten sosiaalityöntekijän ammatti-identiteetti kehittyy opiske-lujen aikana. Tutkimus tuo myös esille ... -
“I want to do well for myself as well!” : Constructing coaching careers in elite women’s football
Ronkainen, Noora J.; Sleeman, Emily; Richardson, David (Routledge, 2020)There is a limited understanding of the career development of sport coaches and how they design their lives in and through sport. We drew on career construction theory and narrative methodology to explore football coaches’ ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.