Varhaiskasvatushenkilöstö kuulovammaisen lapsen opettajina ja kasvattajina

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatushenkilöstön kuulovammaiselle lapselle antamaa tukea inklusiivisessa ryhmässä toimittaessa. Lisäksi tarkasteltiin varhaiskasvattajien näkemyksiä kuulovammaisten lasten opettamisesta ja sitä, millaisia valmiuksia varhaiskasvattajilla oli opettaa kuulovammaista lasta. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostui viiden varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilön haastatteluista, jotka toteutettiin elokuussa 2020. Tutkittavat löytyivät lumipallo-otannan avulla ja yksi tutkittavista löytyi omien verkostojeni kautta. Tutkimus toteutettiin fenomenologis-hermeneuttisesta näkökulmasta ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Varhaiskasvattajien antama tuki näkyi erilaisina opetuksen järjestämisen keinoina, joita olivat toiminnalliset opetusmenetelmät, opetuksen sisältöjen muokkaaminen, pienryhmätoiminta, samanaikaisopetus ja kommunikaation tukemisen menetelmät. Tukea annettiin myös teknologisia apuvälineitä ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen. Toiminnallisista opetusmenetelmistä leikkikerhotoimintaa ja aikuisen ohjaamaa leikkiä pidettiin tärkeinä sosiaalisten taitojen tukemisessa. Pienryhmätoimintaa hyödynnettiin paljon sen mahdollistaman pienemmän ääniärsykekuorman vuoksi. Kommunikaation tuessa korostuivat kuvien, tukiviittomien, ilmeiden ja eleiden käyttö. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina pidettiin ryhmässä toimivaa avustajaa. Eniten varhaiskasvattajia pohdituttivat kuulovammaisuudessa arkeen tehtävät muutokset. Valtaosa varhaiskasvattajista koki valmiutensa hyviksi toimia kuulovammaisen lapsen kasvattajina.