Koti, koulu ja kasvatus – kohtaamisia ja rajankäyntejä

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta peruskoulun yläasteella. Ilmiötä lähestytään sekä koulun että kodin näkökulmista. Tutkimuksessa kysytään, millaisia merkityksiä ja toimintapaikkoja vanhemmat saavat koulun arjessa, tarkastellaan vanhempien tulkintoja koulusta sekä kodin ja koulun yhteistyöstä sekä pohditaan opettajuuden ja vanhemmuuden yhteen kietoutumista. Vanhemmuutta lähestytään analyysissä sukupuolittuneena ja erilaisten sosiaalisten asemien haltijoina. Tutkimus edustaa kasvatussosiologista tutkimusta, joka saa vaikutteita nais- ja sukupuolitutkimuksesta, etnografisesta tutkimusotteesta ja sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkimus on osa dosentti Tuula Gordonin johtamaa Suomen Akatemian tutkimusprojektia "Kansalaisuus, erot ja marginaalisuus koulussa - lähtökohtana sukupuoli". Kyseessä on kouluetnografinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin lukuvuonna 1994-95 kahdessa helsinkiläisessä yläasteen koulussa. Tutkimusaineisto koostuu vanhempien, opettajien ja oppilaiden haastatteluista sekä oppituntien ja koulun atjen havainnoinnista. Kasvatus yhdistää kotia ja koulua, sen ympärille kietoutuvat myös suhteiden jännitteet. Tutkimuksessa vanhemmat ottivat vastuun lasten kasvatuksesta vahvasti itselleen ja näkivät opettajan tehtäväksi opettamisen. Koulussa kasvatustehtävää siirrettiin vanhemmille. Vanhemmat nähtiin koulun taustajoukkoina ja lisäresursseina, joiden tehtävä oli auttaa koulutyön sujumisessa ja tukea opettajan työtä. Vanhemmille kodin ja koulun yhteistyö tarkoitti koulusta kotiin tulevaa informaatiota ja vanhempainiltoja. Yhteistyö oli aktiivisempaa koulussa, jossa oppilaiden vanhemmat olivat korkeammin koulutettuja. Korkeasti koulutettuihin vanhempiin liitettiin odotuksia koulutuksen arvostamisesta ja koulun kanssa yhteneväisistä arvoista. Sosiaalinen tausta antoi vanhemmille erilaisia kulttuurisia ja sosiaalisia resursseja valita lapsen koulu, tukea ja auttaa koulunkäynnissä, tarkastella ja arvioida koulua ja tulla siellä kuulluksi. Koulun kanssa tekemisissä oleva vanhempi oli useimmiten äiti. Isän merkitystä pidettiin koulussa retorisesti yllä.

This study investigates the relations between home and school in secondary school. These relations are observed from a perspective of the parents and of the school. The meanings and positions that home, parents and the family are given in the everyday life at school are explored and parents' interpretations of the school and the co-operation are analysed, as well as the interface of teaching and parenthood. An analysis of gender issues and social class is an integral part of the investigation on parenthood. This book is based on an ethnographic study of the school, and it represents research in the sociology of education and in gender studies. The study is part of the research project "Citizenship, Difference and Marginality in Schools - with Special Reference to Gender" directed by docent Tuula Gordon and financed by the Academy of Finland. Ethnographic methods were used in order to gather data in two secondary schools in Helsinki during the school year 1994-95. The data of this study consists of thematic interviews with parents, teachers and students as well as lesson observations and participant observation. Education connects the home and the school, while there are also tensions and boundaries between them. In this study the parents took the responsibility of raising their children upon themselves and felt that the teacher's most important duty was to teach. At school the responsibility of raising the child was transferred to the parents. The parents were referred to as a backround group and an additional resource for the school. The parents consider that the co-operation between the home and the school was mainly lirnited to parents' evenings and information from the school to the home. The interaction was more active in the school where the parents were more highly educated. The parents with higher education were seen as more appreciative of the school. The educational and social background of the parents gave them different cultural and social resources to choose the school for their children, to support their schooling as well as to investigate the school, and to be heard there. The rhetoric of partnership between the home and the school is gender neutral. However, in practice the parent who was most often involved with the child's schooling was the mother. The importance of the fathers was sustained at school on the rhetorical level.