Lasten käyttäytymisen haasteet ja niihin puuttuminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa laadituissa pedagogisissa asiakirjoissa

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten lasten käyttäytymisen haasteista kirjoitetaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa laadituissa pedagogisissa asiakirjoissa ja miten käyttäytymisen haasteisiin suunnitellaan niissä puututtavan. Tutkimusaineisto koostui tehostettua tukea esiopetusvuonna saaneiden lasten varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa laadituista varhaiskasvatussuunnitelmista, oppimissuunnitelmista ja pedagogisista arvioista (N=53), jotka analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen perusteella asiakirjoista löytyi viisi erilaista tapaa kirjoittaa käyttäytymisen haasteista. Näitä tapoja olivat suhteellinen, kontekstuaalinen, yleistävä, tulkinnallinen ja kehityksellinen kirjoittamistapa. Käyttäytymisen haasteisiin suunniteltiin puututtavan kahdeksan tukikeinon avulla. Näitä olivat aikuisen pedagoginen tuki ja ohjaus, oppimisympäristön muokkaaminen, struktuuri ja ennakointi, positiivinen pedagogiikka, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukeminen, erilaiset interventio-ohjelmat, toivottuun käyttäytymiseen ohjaaminen sekä konsultatiivisen tuen hakeminen. Tutkimus vahvisti käsitystä siitä, että käyttäytymisen haasteita kuvataan usein epätarkasti keskittyen käyttäytymisen haasteellisuuteen. Käyttäytymisen haasteet liitetään myös usein osaksi lapsen ominaisuuksia unohtaen käyttäytymiseen vaikuttavat taustatekijät. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että haasteisiin pyritään puuttumaan monin eri keinoin. Tukitoimien kuvausten laadussa ja yksityiskohtaisuudessa oli kuitenkin eroja. Tutkimus toi esiin näyttöön perustuvien menetelmien esiintyvyyden vähäisyyden asiakirjoissa ja osoitti tarvetta käyttäytymisen haasteisiin puuttumiseen tähtäävien menetelmien kehittämiselle tai jalkauttamiselle arjen pedagogiikkaan.