Ravitsemuksen yhteys suolistomikrobistoon ja kehon rasvakoostumukseen ylipainoisilla naisilla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin ravitsemuksen yhteyttä suoliston mikrobiston koostumukseen ja kehon rasvakoostumukseen ylipainoisilla naisilla. Tässä pro gradu tutkielmassa on käytetty aineistoa Munukka ym. (2018) tutkimuksesta “SuoMiLiikunta”. Tutkimusaineisto koostui 17 ylipainoisesta naisesta, joiden keskimääräinen ikä oli 36.8. Tutkimuksen sisäänottokriteerit olivat fyysisesti inaktiivinen elämäntapa ja kehon painoindeksi (body mass index, BMI) > 27,5 kg / m2. Kokonaisenergian ja ravintoaineiden saanti analysoitiin kolmen päivän ruokapäiväkirjoista. Ruokapäiväkirjat käsiteltiin Micro Nutrica-ohjelmiston avulla. Kokonaisrasvamassa (kg), rasvamassa (%) ja viskeraalisen eli sisäelinten ympärysrasvan määrä mitattiin Inbody- laitteella, joka perustuu bioimbedanssi-menetelmään. Osallistujat ottivat itse ulostenäytteet ohjeistuksen mukaan. Näytteistä eristettiin DNA ja analysoitiin mikrobien 16S rRNA -geenin amplikonisekvensoinnilla suoliston mikrobikoostumus käyttäen hyväksi bioinformatiikkaa. Tutkimuksen tilastolliset analyysit tehtiin käyttämällä IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmaa. Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla tutkittiin ravitsemuksen yhteyttä suoliston mikrobistoon ja kehon rasvakoostumukseen. Tuloksissa havaittiin, että ravitsemusmuuttujista kuidun määrällä (g), sokerin määrällä (hiili-hydraatit-tärkkelys-laktoosi) ja sokerin energiamäärällä (kcal) oli eniten tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita mikrobien sukujen kanssa. Ravinnon kuidun (g) määrä korreloi eniten positiivisesti Paraprevotella-suvun kanssa. Sokerin määrä (hiilihydraatit-tärkkelys-laktoosi) ja sokerin energiamäärä (kcal) korreloi eniten Bacteroides-suvun kanssa. Tulosten perusteella ravitsemusmuuttujista kuidun ja sokereiden määrällä saattaa olla eniten vaikutusta suoliston mikrobiston koostumukseen. Ravitsemusmuuttujista hiilihydraateilla ja rasvalla oli tilastollisesti merkitsevät korrelaatiot viskeraalisen rasvan kanssa. Johtopäätöksenä tutkimuksessa todetaan, että ravinnon kuidun ja sokereiden määrällä saattaa olla suurin vaikutus suoliston mikrobiston koostumukseen, verrattuna muihin ravitsemusmuuttujiin. Ravitsemuksessa hiilihydraatit ja rasva saattavat vaikuttaa kehon viskeraalisen rasvan määrään. Aihetta tulisi tutkia tarkemmilla ravitsemuspäiväkirjoilla ja isommalla aineistolla, jotta voidaan varmistaa ovatko tulokset luotettavia ja yleistettäviä.

This master’s study investigated the association of nutrition with gut microbiota composition and body fat composition in overweight women. This master's thesis used material from Mu-nukka et al.'s (2018) study “SuoMiLiikunta”. The study subjects consisted of 17 overweight women with a mean age of 36.8. The inclusion criteria for the study were a physically inactive lifestyle and a body mass index (BMI)> 27.5 kg / m2. Total energy and nutrient intakes were analyzed from three-day food diaries. Food diaries were processed using Micro Nutrica software. Total fat mass (kg), fat mass (%) and visceral or visceral peripheral fat were measured with an Inbody device based on the bioimbedance met-hod. Participants took stool samples themselves according to the instructions. DNA was isola-ted from the samples and analyzed by amplicon sequencing of the microbial 16S rRNA gene for gut microbial composition utilizing bioinformatics. Statistical analyzes of the study were performed using IBM SPSS Statistics 26. Spearman's order correlation coefficient was used to study the relationships between nutrition and gut microbiota and body fat composition. The results showed that of the nutritional variables, fiber content (g), sugar content (carbohyd-rates-starch-lactose), and sugar energy content (kcal) had the most statistically significant cor-relations with microbial genera. The amount of dietary fiber (g) correlated most positively with the genus Paraprevotella. The amount of sugar (carbohydrates-starch-lactose) and the amount of sugar energy (kcal) correlated most with the genus Bacteroides. Based on the results of the nutritional variables, the amount of fiber and sugars may have the greatest effect on the com-position of the intestinal microbiota. Of the nutritional variables, carbohydrates and fat had statistically significant correlations with visceral fat. In conclusion, the study showed that the amount of dietary fiber and sugars may have the greatest effect on the composition of the gut microbiota compared to other nutritional variab-les. In nutrition, carbohydrates and fat may affect the amount of visceral fat in the body. The topic should be further studied with more accurate food diaries and larger cohort to confirm that the results are reliable and generalizable