Suolistomikrobiston yhteys kardiometabolisten sairauksien riskitekijöihin ylipainoisilla tutkittavilla

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin suolistomikrobiston koostumuksen yhteyksiä kardiometabolisten sairauksien riskitekijöihin ylipainoisilla naisilla. Myös kuuden viikon kestävyysharjoittelun vaikutuksia tarkasteltiin tutkittavien suolistomikrobiston koostumukseen ja kardiometabolisiin riskitekijöihin. Lopuksi tarkasteltiin vielä muuttujien muutosten välisiä yhteyksiä. Tässä työssä on käytetty Munukan ym. (2018) tutkimuksen aineistoa. Tutkimukseen osallistui 15 ylipainoista keskimäärin 36,8-vuotiasta naista, jotka olivat sedentaarisia ja BMI oli yli 27,5 (kg/m²). Mittaukset suoritettiin perustasolla sekä kontrollijakson ja harjoitusjakson jälkeen. Mittaukset sisälsivät laboratoriotestejä sekä submaksimaalisen polkupyöräergometritestin. Näiden lisäksi tutkittavat täyttivät ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa ja heidän tuli ylläpitää normaalia syömis- ja liikuntakäyttäytymistään koko tutkimuksen ajan. Kehonkoostumusta arvioitiin DXA-laitteella ja verinäytteistä analysoitiin eri rasva-arvoja, insuliini- ja glukoosiarvoja sekä tulehdustekijöitä. Tutkittavat keräsivät itseltään ulostenäytteet ohjeiden mukaisesti. Näytteistä eristettiin DNA ja suolistomikrobien koostumus analysoitiin 16S rRNA-geenin amplikonisekvensoinnin avulla. Liikunnan vaikutuksia suolistomikrobistoon tarkasteltiin tarkemmin metagenomianalyysillä. Tutkimuksen tilastollisia analyysejä tehtiin IBM SPSS Statistics 28-ohjelmalla (IBM, USA). Yhteyksiä tarkasteltiin Spearmanin korrelaatiotesteillä ja kardiometabolisten muuttujien keskiarvoeroja ennen ja jälkeen harjoitusjakson määritettiin kahden riippuvan otoksen t-testin avulla. Tutkittavien suolistomikrobien ja kehonkoostumuksen, rasva- ja kolesteroliarvojen, insuliiniresistenssin tason sekä elimistön tulehdusstatuksen välillä havaittiin monia yhteyksiä. Kestävyysharjoittelu laski tutkittavien painoa, keskivartalon rasvamassaa sekä LDLkolesterolia. Kestävyysharjoittelulla oli myös suolistomikrobiston koostumukseen vaikutuksia ja harjoittelun havaittiin lisäävän Verrucomicrobia-pääjakson, Verrucomicrobiaceae- ja Akkermansia-suvun sekä laskevan Proteobacteria-suvun suolistomikrobien määrää (Munukka ym. 2018). Muuttujien muutosten välillä havaittiin myös muutamia merkitseviä yhteyksiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että suolistomikrobisto on yhteydessä kardiometabolisiin riskitekijöihin ylipainoisilla naisilla ja liikunnalla voidaan vaikuttaa myönteisesti kardiometabolisiin riskitekijöihin sekä suolistomikrobiston koostumukseen. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan suuremmalla aineistolla, jotta tuloksia voidaan yleistää ja pitää luotettavina.