Tuttu kuva, vieraat kasvot : inhimillinen ja ei-inhimillinen subjektiviteetti F. S. Flintin imagistisessa runossa ”Ogre”
Tekijät
Päivämäärä
2021Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Kandidaatintutkielmassani analysoin brittiläisen imagisti F. S. Flintin runoa ”Ogre” (1916) tutkien siinä esiintyvää ei-inhimillistä ja inhimillistä subjektiviteettia. Keskiössä on runon eri subjektien tarkastelu kuvallisuuden ja puhujuuden analyysin kautta. ”Ogre”-runo hahmottuu tulkinnassani moniulotteisena kokonaisuutena, jossa subjekti-objekti-rakenteet ovat liikkuvia ja runon osatekijät ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä ilmenee erityisesti runon inhimilliseksi tulkitsemani puhujan välityksellä.
Lähestyn tutkielmassani ”Ogrea” imagistisena runona, joten analyysissä kulkevat mukana imagistirunoilijoiden poeettiset periaatteet. Imagismiin usein yhdistetty käsitys ekosentrisestä ilmaisusta asettuu kyseenalaiseksi tulkitessani runon kuvallisuutta. Kohdetekstin lähiluvun ja teoriakirjallisuuden pohjalta tehdyt havainnot puolestaan osoittavat, että ”Ogrea” voidaan pitää ympäristötietoisena runona, joskaan ei välttämättä perinteisimmällä tavalla.
Tutkimusnäkökulmani on ekokriittinen ja pyrkii purkamaan inhimillisen ja ei-inhimillisen dikotomiaa runossa. Asennoituessani materiaaliseen ekokritiikin mukaisesti luonto ja kulttuuri sekä inhimillinen ja ei-inhimillinen näyttäytyvät tiiviisti limittyneinä ja toisistaan erottamattomina toimijoina. Ekokritiikin piirissä usein hyödynnettyjen rihmastoteorian ja heideggerilaisen ekofilosofian kautta todetaan, että runossa esiintyvät subjekti-objekti-rakenteet ovat joustavia. Puhujuuden tulkinnan osalta nojaan ensisijaisesti lyyrisen minän teoriaan modernistisen runon kontekstissa. Tätä kautta ”Ogre”-runon puhujaan kytkeytyvät toiseuden ja epäinhimillisyyden merkitykset.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5327]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
"Ei ihme, että maailma paloi". : inhimillisen ja ei-inhimillisen suhde Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa Tuulen laakson Nausicaä
Laitila, Sanni (2023)Käsittelen tutkielmassani inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta japanilaisen Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa Tuulen laakson Nausicaä (1984). Tavoitteenani on avata inhimillisen ja ei-inhimillisen suhteeseen kätkeytyviä ... -
”Unikko kasvoi posken läpi” – Inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden kohtaamisten affektiivisuus Emma Puikkosen romaanissa Lupaus
Tammelin, Vilma (2022)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista luontosuhdetta Emma Puikkosen ilmastofiktioromaani Lupaus ilmentää inhimillisten ja ei-inhimillisten affektiivisten kohtaamisten kuvauksissaan. Luontosuhteen tunteelliset ... -
Hyönteisen kotelo kämmenellä : metamorfoosi inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä
Bister, Sofia (2022)Tutkielma tarkastelee metamorfoosia inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoilla Selja Ahavan romaanissa Nainen joka rakasti hyönteisiä (2020). Tutkimuskysymykset ovat (1) mitä merkityksiä metamorfoosi saa romaanissa, (2) miten ... -
Uskottava hevoshahmo romaanissa
Komi, Katri (2021)Tutkielma käsittelee hevos- ja ihmishahmojen suhdetta ja vuorovaikutusta romaanissa sekä omassa käsikirjoituksessani. Se myös tarkastelee tietoon pohjautuvasti ja lukukokemuksena uskottavasti, kuinka hevoshahmot ... -
"Työnnät kätesi kultaan, taivas tummenee" : luontosuhde Pariisin kevät -yhtyeen lyriikoissa
Ahola, Elo (2022)Käsittelen tutkielmassani viittä Pariisin kevät -yhtyeen kappaletta ekokriittisestä näkökulmasta. Tarkastelen sitä, miten luonnon ja kulttuurin vastakkainasettelut rakentuvat kappaleiden lyriikoissa ja pohdin, millaisia ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.