"Työnnät kätesi kultaan, taivas tummenee" : luontosuhde Pariisin kevät -yhtyeen lyriikoissa
Authors
Date
2022Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Käsittelen tutkielmassani viittä Pariisin kevät -yhtyeen kappaletta ekokriittisestä näkökulmasta. Tarkastelen sitä, miten luonnon ja kulttuurin vastakkainasettelut rakentuvat kappaleiden lyriikoissa ja pohdin, millaisia luontosuhteita lyriikoissa tulee esille. Tutkielmassa käsiteltävät kappaleet ovat ”Metsän laidalla puut”, ”Ehkä kaikki palaa itsestään ennalleen”, ”Saari”, ”Ennen oli hevosia” ja ”Pelon sydän”.
Tutkielma pohjautuu teoriataustaltaan ekokriittiseen kirjallisuudentutkimukseen. Ekokriittinen tutkimus on erityisen relevanttia nykypäivänä ilmastokriisin takia, sillä sen avulla voidaan esimerkiksi nostaa esiin taiteessa, viihteessä tai kulttuurissa yleensä esiintyviä näkökulmia sekä ajattelutapoja luontoon ja ilmastokriisiin liittyen. On siis aiheellista tarkastella myös sitä, miten ympärillämme soivat laululyriikat kohtaavat luonnon ja siihen liittyvät ongelmat.´
Kappaleissa ilmenevien vastakkainasettelujen ja luontosuhteiden voi nähdä vaikuttavan toisiinsa vahvasti. Olen jaotellut vastakkainasettelut ja luontosuhteet kahteen asetelmaan, joista ensimmäisessä luonto näyttäytyy ihmisen ja kulttuurin uhrina. Tämän asetelman taustalla voi havaita ilmastokriisin tematiikkaa, ja luonnosta huolissaan olevan puhujan voi tulkita olevan ilmastoahdistunut.
Uhrina nähty luonto saa kappaleissa siis myös huolehdittavan roolin. Toisessa asetelmassa luonto esiintyy ihmisen kaipuun kohteena. Tällöin taustalta löytyy ajatuksia kulttuurin kaoottisuudesta ja keinotekoisuudesta sekä siitä, että rauhallisempi sekä aidompi luonto voisi tarjota ihmiselle pakopaikan kulttuurin vilinästä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5324]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Tästä selvinnyt ei ihminen : ekokritiikki ja dystopia Stam1na-yhtyeen Viimeinen Atlantis -albumilla ja Markku Metson sarjakuvassa
Luostarinen, Sara (2022)Tarkastelen kandidaatintutkielmassani suomalaisen Stam1na-yhtyeen Viimeinen Atlantis-albumin (2010) ekokriittisyyttä ja dystooppisia piirteitä albumin lyyrikoiden ja siihen liittyvän Markku Metson kuvittaman sarjakuvan ... -
"Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä" : luonnon ja ihmisen suhde lasten runotulkinnoissa
Pulkkinen, Anna (2018)Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin lasten runotulkintoja suomalaisesta lastenrunoudesta ja niissä kuvaillusta luonnosta. Tutkimuksessani vaikuttaa niin kirjallisuudentutkimuksellinen kuin lapsuudentutkimuksellinen ... -
Uudelleenkirjoitettu Nausicaä Haasjoen teoksessa Nausikaa
Perttunen, Noora (2023)Tarkastelen maisterintutkielmassani Pauliina Haasjoen runoteosta Nausikaa uudelleenkirjoittamisen näkökulmasta ja vertaan teosta sen yhteen hypotekstiin, Hayao Miyazakin Tuulen laakson Nausicaä -mangasarjaan. Tutkielmassa ... -
Elsa ja uusi ihmisyys : Elsa ja Nokk kumppanuuslajeina ihmisen ja luonnon välisen suhteen representaationa elokuvassa Frozen 2
Greijer, Nana (2021)Kandidaatintutkimuksessani pohdin, kuinka Disney-elokuvassa Frozen 2 (2019) kuvataan ihmisen suhdetta luontoon ja minkälaisia ympäristöarvoja se välittää kohdeyleisölleen. Rajaan tutkimuksen päähenkilö Elsan ja hevosena ... -
Poliittinen siivekäs : lintujen konkreettisuus suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa
Lummaa, Karoliina (Jyväskylän yliopisto, 2010)Suomalaisen luontorunouden maisema on aina ollut linnuista rikas. Siivekkäitä ihaillaan runoudessa usein etäällä lentävinä, tai lintu paljastuu jonkun inhimillisen tunteen tai toiveen vertauskuvaksi. 1970-luvulla suomalaisen ...