Psykologisen verkkohoitomallin vaikutuksia kuntoutujien kipuun, toimintakykyyn, elämäntyytyväisyyteen sekä osallistumistyytyväisyys : pilottitutkimus kroonisilla alaselkäkipuisilla

Abstract

Alaselkäkipu on yleinen oire, joka aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa ja sen vuoksi tehokkaiden hoitomenetelmien kehittäminen on tärkeää. Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) on kognitiivisbehavioraalinen hoitomenetelmä, jonka tulokset kivun hoidossa ovat lupaavia myös verkkopohjaisena. Tämän pilottitutkimuksen tarkoitus oli arvioida HOTmenetelmän mukaisen verkkohoitomallin vaikutusta kroonisten alaselkäkipuisten kuntoutujien kipuun, elämäntyytyväisyyteen ja toimintakykyyn. Lisäksi selvitettiin kuntoutujien tyytyväisyyttä ja kokemusta osallistumisesta verkkohoitomalliin.

Pilottitutkimukseen rekrytoitiin 17 (ikä 31-62vuotta) alaselkäkipuista kuntoutujaa KeskiSuomen sairaanhoitopiirin fysiatrian poliklinikalta. Verkkohoitomalli koostui ryhmämuotoisesta alku ja lopputapaamisesta, 12 viikon verkko-ohjelmasta ja 12 viikon omaharjoittelu ajasta. Verkkohoitomallin lisäksi kuntoutujat saivat tavanomaistahoitoa. Sähköisillä kyselyillä kartoitettiin alaselkä- ja alaraajakipua (VAS-jana), elämäntyytyväisyyttä (SWLS), toimintakykyä (ODI) ja tyytyväisyyttä kuntoutukseen. Lisäksi kahdelle kuntoutujalle, joista toinen koki hyötyneensä kuntoutuksesta ja toinen ei, toteutettiin laadullinen osallistumiskysely tyytyväisyydestä ja kokemuksesta.

Verkkohoitomallin suoritti loppuun 8 kuntoutujaa. Alaselkäkipu oli alkumittauksessa keskiarvoisesti 66 mm. Kipu oli lisääntynyt intervention jälkeen 11mm ja vähentynyt seurannassa 16mm, mutta nämä muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä (p>0.05). Alaraajakipu säilyi lähtötasolla (58 mm). Elämäntyytyväisyysindeksi oli alussa 15, eikä intervention jälkeinen kahden pisteen nousu tai seurannan neljän pisteen lasku olleet merkitseviä muutoksia (p>0.05). Toiminnan haitta oli alussa vaikea (60 %) eikä siinä tapahtunut muutoksia. Tutkittavien tyytyväisyys verkko-ohjelmaan kokonaisuutena ja ryhmätapaamisiin oli kohtalainen (ka 6) ja verkko-ohjelman koettu hyödyllisyys heikko (ka 4). Kuntoutujat kokivat verkko-ohjelman helppokäyttöiseksi ja sisällön sopivaksi. Kuntoutuksesta hyötynyt koki oppineensa uusia taitoja verkkohoitomallista. Kehitysehdotuksena nousi esiin soveltuvien kuntoutujien valinta sekä ehdotus laajemmasta perehdytyksestä sisältöön.

Tässä pilottitutkimuksessa verkkohoitomallilla ei ollut vaikutusta kuntoutujien kipuun, toimintakykyyn tai elämäntyytyväisyyteen eikä kuntoutujat olleet erityisen tyytyväisiä HOTmenetelmän perustuvaan kuntoutukseen. Verkkohoitomallia tulee kehittää edelleen ja lisätutkimusta tarvitaan verkkohoitomallin vaikuttavuudesta