dc.contributor.advisor | Ylistö, Sami | |
dc.contributor.author | Lehto, Mia | |
dc.date.accessioned | 2020-12-29T07:24:58Z | |
dc.date.available | 2020-12-29T07:24:58Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73478 | |
dc.description.abstract | Tutkielmassani pyrin selvittämään, kuinka päihdeperheessä kasvaneen lapsen osallisuus toteutuu lastensuojelun asiakkuudessa. Tarkoituksenani on tarkastella osallisuuden viitekehyksen kautta päihdeperheissä kasvaneiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kokemuksia. Tutkielma on toteutettu tieteellisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää mukaillen. Tutkielmassani tarkasteltava aineisto koostuu päihdeperheissä kasvaneiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten haastattelututkimuksista.
Tutkielmassani päihdeperheissä kasvaneiden lasten olosuhteet näyttäytyivät osallisuuden rakentumisen näkökulmasta monella tapaa vahingollisilta. Päihteitä käyttävän vanhemman tai vanhempien parissa kasvaneiden lasten ja nuorten haastatteluissa toistuivat samat teemat, kuten luottamuksen puute, runsas häpeä perheen tilanteesta ja pelko omaa vanhempaa kohtaan. Edelleen sosiaalityön toimintakäytänteissä näyttäytyi varsin puutteellista lapsen osallisuutta huomioivaa työskentelyä. Sosiaalityöntekijä ei välttämättä tunnista päihdeproblematiikkaan liittyviä erityispiirteitä, kuten kommunikoinnin haasteita, sekä ilmiöön liittyvää lapsen tuntemaa pelkoa ja häpeää, jolloin tarvittava lapsilähtöinen tieto jää saamatta, ja lapsen avun saanti viivästyy. Lapsen osallisuuden näkökulmasta sijaishuoltoon siirtyminen näyttäisi entisestään heikentävän lapsen osallisuutta. Sijoitettujen lasten osattomuus omassa lastensuojelun asiassaan näyttäisi useinkin jatkuvan, sillä tutkimuksissa raportoitiin monialaista täyttä osattomuutta; esimerkiksi lapsen omaa sosiaalityöntekijää ei tavattu välttämättä ollenkaan asiakassuunnitelman päivittämisen ulkopuolella.
Tutkielmassa esiin nousseista tuloksista voidaan päätellä, että päihdeperheessä kasvaneen, kodin ulkopuolelle sijoitetun lastensuojelulapsen on monella tapaa erityisen haavoittuvassa asemassa oman osallisuutensa rakentumisen näkökulmasta, sillä osattomuus omassa elämässä sekä erityisesti omassa lastensuojelun asiassaan näyttäisi jatkuvan kotoa sijaishuoltopaikkaan siirryttäessä. Jatkotutkimuksen tarvetta esittäisin tutkielmani perusteella sosiaalityöntekijän päihdeperheen kanssa työskentelyn kompetenssin kartoittamiseen; Voiko lapsen osallisuus toteutua, mikäli sosiaalityöntekijällä ei ole tarvittavaa päihdeosaamista? | fi |
dc.format.extent | 32 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.title | Päihdeperheissä kasvaneiden lastensuojelulasten osallisuuden jäljillä | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202012297408 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | huostaanotto | |
dc.subject.yso | lastensuojelu | |
dc.subject.yso | osallisuus | |
dc.subject.yso | sijaishuolto | |
dc.subject.yso | vanhemmat | |
dc.subject.yso | perheet | |
dc.subject.yso | päihteet | |