Globalisaation ja teknologian kehityksen myötä kansainväliset kontaktit ja liikkuminen ovat tulleet osaksi yhä useamman elämää. Monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet esiin sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että yksilön kokemusmaailmassa. Monikielisyyttä on tutkittu monelta kantilta ja erilaisin tutkimusottein. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole juuri kiinnitetty huomiota aikuisiin kielenoppijoihin ja monikielisyyden rakentumiseen lapsuuden ja nuoruuden jälkeen.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, 1) kuinka ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Jyväskylän yliopistossa kokevat kielen ja monikielisyyden sekä 2) millaisia kieli-ideologioita heidän ilmauksensa heijastavat. Tutkimukseen osallistuneista puolet ovat äidinkieleltään englanninkielisiä ja puolet saksankielisiä, sillä opinnäytetyöni on yhdistelmägradu englannin ja saksan oppiaineesiin. Tutkimuksen teoreettinen tausta on lähtökohtaisesti sosiolingvisitinen, mutta työssä hyödynnetään myös ti
ettyjä etnografisen tutkimuksen piirteitä. Kieli-ideologia, monikielisyys toisaalta yhteiskunnan näkökulmasta ja toisaalta yksilön kielirepertoaarina, sekä yksilön kielikokemus ovat tutkimuksen keskeiset käsitteet. Aineisto koostuu kuudesta yksilöhaastattelusta. Nämä teemahaastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että haastateltujen monikielisyys ja kieli-ideologinen asemoituminen ankkuroituu heidän yksilölliseen kielikokemukseensa. Monikielisyyden rakentuminen ja kielenoppiminen näyttäytyvät haastatteluaineistossa yksilöllisenä prosessina, jota ohjaavat kielenkäyttäjän motivaatio ja valinnat. Motiiveja monikielisyydelle ovat toisaalta omien taitojen ja tietoisuuden lisääminen, toisaalta identiteetin ja sosiaalisten suhteiden rakentaminen ja toisaalta tulevaisuuden haaveiden saavuttaminen, kuten integroituminen uuteen kulttuuriin. Kielenoppiminen vaikuttaa haastatteluaineiston perusteella olevan mahdollista formaalin ja informaalin oppimisen yhdistelmän avulla. Autenttiset kielenkäyttökontekstit ja kommunikaatiotilanteet ovat oleellinen osa oppimisprosessia. Haastatteluista välittyy kuva, jonka mukaan yksilö on monikielinen kyetessään sujuvasti kommunikoimaan useammalla kuin yhdellä tai kahdella kielellä. Äidinkieli ja yksilön suhde siihen voivat muuttua elämän varrella, ja kaikki haastateltavat ilmaisevat, että myös äidinkieltä oppii koko elämän ajan. Kuitenkin äidinkielinen kielenkäyttäjä nähdään useimmiten ideaalina kielenkäyttäjä, jonka arviota ei-natiivin kielenkäyttäjän kielitaidosta arvostetaan. Kieli-ideologiat vaikuttavat olevan osittain tiedostettuja ja osittain tiedostamattomia. Haastatellut välittävät kuvaa monikielisyydestä rikkautena sekä yksilölle että yhteiskunnalle, mutta asemoituvat ilmauksissaan sekä monikielisyyden puolestapuhujina että yksikielisiä kieli-ideologioita heijastaen. Vallan jakautuminen ja hierarkiat erilaisten kieliresurssien ja kieltenkäyttäjien välillä nousevat selkeästi esiin.
...
