Palvelukeskus Hanskan sosiaalinen kuntoutus : sosiaalinen kuntoutus desistanssin tukena

Abstract

Tutkielmassa on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena on selvittää, millaista sosiaalista kuntoutusta Palvelukeskus Hanska tuottaa. Toisena tavoitteena on selvittää sitä, miten Palvelukeskus voisi tukea vankilasta vapautuvan, erityisesti erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön sosiaalista kuntoutusta ja rikollisuudesta irrottautumista eli desistanssia. Näkökulmana tutkielmassa on saada tietoa Palvelukeskus Hanskan sosiaalisen kuntoutuksen muodoista sekä siitä, voisiko kyseinen Palvelukeskuksen toiminta tukea rikollisuudesta irrottautumisessa yhtenä toimijana Jyväskylän kaupungissa. Palvelukeskus Hanska on aloittanut toimintansa joulukuussa 2019. Palvelukeskusta hallinnoi Jyväskylän kaupunki, tehden yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Palvelukeskus tarjoaa sosiaalista kuntoutusta erilaisin muodoin. Sosiaalinen kuntoutusta on määritelty eri käsiteiden kautta kansainvälisesti sekä kotimaisesti, kuten sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällön analyysiä, hyödyntäen myös teoriasuuntaavaa analyysiä. Tukeudun aineiston analyysissä erityisesti Niemelän (2009) systeemiteoreettiseen jäsennykseen yksilön toiminnan tasoista. Näitä toiminnan tasoja ovat oleminen, tekeminen ja omistaminen. Aineiston muodostaa 9 haastattelun myötä saatu aineisto. Haastateltavat koostuvat ammattilaisista ja viranomaisista jotka tietävät ja tuntevat rikosseuraamusjärjestelmää, sosiaalista kuntoutusta ja/tai Palvelukeskuksen toimintaa. Haastattelut on toteutettu kesä−syyskuun 2020 välisenä ajankohtana. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vankilasta vapautuvilla vangeilla nähdään olevan erilaisia haasteita viitaten desistanssiin. Palvelukeskus Hanskan koettiin tuottavan sosiaalista kuntoutusta erilaisin menetelmin yleisemmästä viitekehyksestä sekä desistanssi huomioiden.