Tutkimuksen tehtävänä on selvittää naisvankien näkemyksiä valvotusta koevapaudesta sekä millaisia näkemyksiä naisvangit nostavat esiin valvotun koevapauden prosessista. Tarkoi-tuksena on tarkastella naisvankien valvottua koevapautta naiserityisyyden, marginaalisuu-den ja rikollisuudesta irrottautumisen eli desistanssin käsitteen kautta.
Valvottu koevapaus on tullut Suomen rangaistusjärjestelmään 1.1.2006 ja valvotun koeva-pauden lakia uudistettiin 1.1.2014. Valvottu koevapaus on vielä suhteellisen tuore rangaistusmuoto. Valvotun koevapauden tarkoituksena on saada vanki palautumaan asteittain takaisin yhteiskuntaan. Vanki voi päästä suorittamaan koevapautta valvonnan alaisena vapau-teen tietyin hänelle asetetuin ehdoin. Koevapauteen vanki voi sijoittua enintään kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista tai koko rangaistuksen suorittamisesta vapauttamista.
Tutkimuksen näkökulma on saada naisvankien ääntä kuuluviin, sillä naiset ovat marginaali-nen ryhmä vankimaailmassa ja täs
tä syystä myös useasti jäävät yhteiskunnallisen keskuste-lun ulkopuolelle. Naisvangeista valvotussa koevapaudessa on tehty vielä suhteellisen vähän tutkimusta, joten tällä tutkimuksella tuotan lisää naisten näkemyksiä valvotusta koevapau-desta.
Tutkimustani varten haastattelin teemahaastattelun keinoin seitsemää (n=7) valvotun koe-vapauden käynyttä tai koevapaudessa olevaa naista. Haastateltavat olivat iältään noin 30-55 – vuotiaita naisia, joiden koevapauden pituudet vaihtelivat kuukaudesta kuuteen kuu-kauteen. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2017. Kyseessä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Tutkimuksen perusteella valvottu koevapaus koettiin pääsääntöisesti hyvänä ja merkityksel-lisenä järjestelmänä tukemaan asteittaista vapautumista yhteiskuntaan. Valvotun koevapau-den prosessissa korostui vahvasti naisten oma aktiivisuus prosessin alusta loppuun saakka. Perhe koettiin suurimpana motivoivana tekijänä suorittaa koevapaus. Haastateltavat toivoi-vat vankien yhdenvertaisen aseman saavuttamiseksi, että valvotussa koevapaudessa olisi samat käytännöt vankiloittain.
Valvottu koevapaus koettiin pääsääntöisesti vaikuttavan myönteisesti rikollisuudesta irrot-tautumiseen. Jokaisella haastateltavalla oli tavoitteena pyrkiä rikoksettomaan elämään tule-vaisuudessa. Valvotun koevapauden tuki ja valvonta koetiin myös osaltaan tukevan koeva-pauden suorittamista ja päihteettömyyttä.
...
