Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorTanskanen-Tervo, Minna
dc.contributor.advisorPiirainen, Jarmo
dc.contributor.authorKarhu, Katja
dc.date.accessioned2020-12-15T07:27:48Z
dc.date.available2020-12-15T07:27:48Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73179
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko taajuusvastemenetelmän (FAM) avulla tutkia elimistön akuuttia ja lyhyen ajan (0-7 päivää) palautumista polkupyörällä tehdystä konsentrisesta ja eksentrisestä lihastyöstä. Tutkimuksessa tarkasteltiin vaikuttaako lihastyötavat eri tavalla FAM-vasteisiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko eri lihastyötavoilla toteutetulla lihasten väsytyksellä eroa verestä mitattujen fysiologisten muuttujien, sykevälivaihtelun ja mitattujen FAM-muuttujien näkökulmasta. Vuokatissa Jyväskylän yliopiston yksikössä suoritettavaan tutkimukseen osallistui 12 miestä. Kuormitukset suoritettiin 40% kuormalla maksimivoimantuotosta kolmessa 15 minuutin jaksoissa kolmen minuutin palautumisjaksoilla. Molempien lihastyötapojen väsytyskuormituksissa mittaukset suoritettiin 1) ennen väsytystä, 2) heti väsytyksen jälkeen, 3) kaksi tuntia väsytyksen jälkeen, 4) kaksi päivää väsytyksen jälkeen sekä 5) seitsemän päivää väsytyksen jälkeen. Jokaisessa mittausvaiheissa 1-5 koehenkilöiltä otettiin 1) verikoe sekä tehtiin 2) sykevälivaihtelun mittaus ja 3) FAM-mittaus raajoista. Verestä mitattiin laktaatti, seerumin kortisolipitoisuus, kreatiinipitoisuus (CK) sekä elimistön immuunijärjestelmän vasteita. Koehenkilöillä oli vähintään seitsemän päivän lepojakso eri kuormitusmittausten välillä. Veren laktaatti oli konsentrisen kuormituksen heti ja kaksi tuntia kuormituksen jälkeen korkeammalla kuin eksentrisen kuormituksen jälkeen (1.2±0.5 vs. 3.3±1.7 mmol/l, p<.001, 1.2±0.5 vs. 2.1±0.8 mmol/l, p<.001). Konsentrinen kuormitus nosti välittömästi myös kreatiinikinaasin määrää (364±385 vs. 399±409 µ/l p<.001), mutta eksentrisen kuormituksen jälkeen kreatiinikinaasi nousi merkitsevästi myös kaksi tuntia kuormituksen jälkeen (277±397 vs. 304±437 µ/l p<.05 heti jälkeen, 277±397 vs. 333±488 µ/l p<.05 kaksi tuntia jälkeen). Molemmista jaloista mitatut FAM muuttujat olivat korkeammat kaksi tuntia eksentrisen kuormituksen jälkeen (oikea 42.3±9.1 vs. 46.9±9.3 mA, p<.05; vasen 40.3±7.9 vs. 43.9±7.8 mA, p<.001) ja olivat vielä korkealla kaksi päivää kuormituksen jälkeen (oikea 49.1±11.2 mA, p<.05; vasen 44.8±9.8 mA, p<.05). Summatut FAM muuttujat ja niiden merkitsevyydet olivat yhdenmukaisia yksittäisten FAM-muuttujien kanssa, joiden perusteella eksentrisen kuormituksen vaikutus FAM-vasteisiin oli voimakkaampi. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että konsentrinen kuormituksen aiheuttama aineenvaihdunnallinen, hormonaalinen ja immunologinen vaste oli voimakkaampi kuin eksentrisen kuormituksen aiheuttama vaste. Tulokset myös osoittavat, että FAM menetelmä on herkkä fysiologisille muuttujille kuin myös esiintyneelle lihasvauriolle olettaen, että FAM-menetelmää voidaan käyttää kuormituksen jälkeisen palautumisen arvioinnissa. Tutkimuksessa yksilöiden välillä havaittiin suurta vaihtelevuutta sekä analysoitavien muuttujien tulokset olivat osittain ristiriitaisia, joten FAM-menetelmää tulisi tutkia lisää.fi
dc.format.extent75
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othertaajuusvastemenetelmä
dc.subject.otherfysiologiset muuttujat
dc.subject.othersykevälivaihtelu
dc.titleFysiologinen palautuminen eksentrisen ja konsentrisen kuormituksen jälkeen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202012157126
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntafysiologiafi
dc.contributor.oppiaineExercise Physiologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5011
dc.subject.ysokuormitus
dc.subject.ysopalautuminen
dc.subject.ysoveri
dc.subject.ysoimmuunijärjestelmä
dc.subject.ysovaikutukset
dc.subject.ysohormonit
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot