Minimipanoksella maksimihyöty : julkisorganisaatioiden jatkuvaa digitaalista innovaatiota kokonaisarkkitehtuurityön avulla

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaista on moderni kokonaisarkkitehtuuri, joka tukee ja ohjaa julkisen sektorin organisaatioiden jatkuvaa digitaalista innovaatiota. Kenttätutkimuksen löydösten perusteella luodun viitekehyksen keskeiseksi ajatukseksi nostettiin kustannustehokkuus. Pyrittiin siis luomaan viitekehys, joka tarjoaisi minimipanoksella maksimihyödyt kokonaisarkkitehtuurityöstä erityisesti digitaalisten innovaatioiden kehittämisen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja kenttätutkimuksen yhdistelmänä. Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin aiempi tutkimus liittyen julkisen sektorin digitaalisiin innovaatioihin, kokonaisarkkitehtuuriin ja jatkuvaan kehittämiseen. Näistä teemoista muodostettiin kenttätutkimuksen haastattelurunko. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina yhden henkilön teemahaastatteluina ja kohdeorganisaationa toimivat Tampereen ympäryskunnat, sekä niiden muodostama yhteinen tietohallinto-organisaatio. Kenttätutkimuksella tunnistettiin, millaisia tuki- ja ohjaustarpeita julkisilla organisaatioilla on digitaalisten innovaatioiden ja jatkuvan kehittämisen saralla, ja millä tasolla niiden kokonaisarkkitehtuurityö on. Tuloksena muodostettiin viitekehys, jossa kuvataan mitä arkkitehtuurimenetelmän kuvauksia kannattaa hyödyntää digitaalisten innovaatioiden tukemiseen ja ohjaamiseen, mikäli tavoitellaan suurinta mahdollista hyötyä pienimmällä panoksella. Tämä soveltuu hyödynnettäväksi erityisesti pienille julkisille organisaatioille, kuten kunnille, joilla on jatkuva resurssipula ja säätöpaineita, eikä siten mahdollisuutta paneutua laajempaan kokonaisarkkitehtuurityöhön.

The aim of this research was to find out what should modern enterprise architecture, that supports and guides continuous digital innovation in public sector organizations, be like. Based on the field research, the guiding principle of the created framework was resource efficiency. Therefore, the goal was to create a framework which would offer maximum results of enterprise architecture work, with minimum resources spent, from the perspective of continuous digital innovation. The research was a combination of literature review and field research. The literature review aimed to find out what were the results in previous literature about enterprise architecture, public sector digital innovation and continuous development. These themes were used to create an interview frame. Interviews were semi-structured, individual theme interviews. The case organization was municipalities surrounding the city of Tampere, and their mutual IT management office. The field research found out several support and guidance requirements for digital innovations and continuous development in public sector organizations. Additionally, current state of enterprise architecture work was evaluated via the interviews. As a result, a framework was created to describe which products of enterprise architecture are to be used for guiding digital innovations, if the goal is to gain maximum benefits of enterprise architecture work with minimum resources allocated. This framework is especially useful for small public sector organizations, such as small municipalities, which suffer from lack of resources and constant cost saving requirements and are not therefore able to execute fully formed enterprise architecture work.