The long and winding road of enterprise architecture implementation in the Finnish public sector

Abstract

This thesis examines the implementation of enterprise architecture (EA) in the Finnish public sector. EA is a systematic approach for analysing, visualising, developing and governing the functions and structures of organisations. It describes how organisations businesses, information and systems function as a whole. Research and practice have shown the implementation of EA is challenging and slow to advance. Finland provides a prolific area for research since the use of EA is mandatory in public sector, which is rare amongst countries taking a whole-of-government EA approach. In order to research EA as a method for systemic change, a suitable theoretical framing was necessary. The context, content and process (CCP) model was chosen because it was developed for researching organisational change and acknowledges the substantial, temporal and contextual nature of change. In this study, a longitudinal case is described using the CCP model and the results are presented within modified CCP model that includes stakeholders. The data was collected at various time points during 2007-2017, using different methods, and analysed with a mixed methods approach. The results of the articles included in this thesis are combined as challenges of EA. A retroductive analysis was conducted to recognise the mechanisms of change influencing the Finnish EA implementation. The mechanisms are divided into supportive and unsupportive. Supportive mechanisms were common language, co-operation and co-creation. Unsupportive mechanisms were unclear goals, tight structures and fragmentation, lack of resources and support, and resistance. The results contribute to existing knowledge on implementing EA in the public sector by offering longitudinal empirical evidence that can be used by governments around the world in their whole-of-government EA efforts. Improving current understanding of the complexity and mechanisms of EA implementation in the public sector provides new insights for both research and practice for the benefit of future EA adoption.

Tämän väitöskirjatutkimuksen kohteena on kokonaisarkkitehtuurin (KA) käyttöönotto Suomen julkishallinnossa. KA on systemaattinen menetelmä organisaation toiminnan, tietojen ja järjestelmien muodostaman kokonaisuuden kuvaamiseen, hallitsemiseen ja kehittämiseen. Tutkimus ja käytäntö ovat osoittaneet, että KA-menetelmän käyttöönotto on haastavaa ja hidasta. Suomen julkishallinnon organisaatioille KA-menetelmän käyttö on pakollista lain nojalla. Vastaava velvoittavuus ei ole tyypillistä maissa, joissa KA-työtä tehdään koko julkishallinnon tasolla ja tästä syystä Suomi on hyvä tutkimuskohde. Kokonaisarkkitehtuurin tutkimiseen systeemisen muutoksen välineenä tarvittiin teoreettinen kehys. Tällaiseksi valittiin organisatorisen muutoksen tutkimiseen kehitetty kontekstin, sisällön ja prosessin huomioiva malli, joka ottaa huomioon muutoksen ajallisen ja kontekstisidonnaisen luonteen. Mallia käytetään tässä tutkimuksessa pitkittäisen tapaustutkimuksen kuvaamiseen ja tulokset esitetään sidosryhmät sisältävän mallin laajennoksen avulla. Data on kerätty useana eri ajanhetkenä vuosien 2007-2017 aikana, käyttäen useita metodeja ja analysoitu monimenetelmällisesti. Väitöskirjan artikkelien tulokset on vedetty yhteen KA-työn tärkeimmiksi haasteiksi ja retroduktiivisen analyysin avulla tunnistettiin Suomen julkishallinnon KA-käyttöönottoon vaikuttavat muutosmekanismit. Mekanismit on jaettu muutosta tukeviin ja estäviin. Tukea antavat mekanismit ovat yhteinen kieli, yhteistyö ja yhteiskehittely. Estävät mekanismit ovat epäselvät tavoitteet, tiukat rakenteet ja sirpaloituminen, resurssien ja tuen puute, ja muutosvastarinta. Väitöskirjan kontribuutio on osa tietämystä KA-käyttöönotosta julkishallinnossa. Kontribuutio muodostuu pitkittäisestä empiirisestä tutkimusaineistosta, jota voidaan hyödyntää maissa, joissa tehdään KA-työtä koko julkishallinnon tasolla. Parantunut ymmärrys julkishallinnon KA-käyttöönottojen monimutkaisuudesta ja muutosmekanismeista tarjoaa uutta näkemystä hyödynnettäväksi tutkimuksessa ja käytännön KA-työssä.