Show simple item record

dc.contributor.advisorPirhonen, Juhani
dc.contributor.advisorPulkkinen, Katja
dc.contributor.authorJulkunen, Ville
dc.date.accessioned2020-11-18T06:08:55Z
dc.date.available2020-11-18T06:08:55Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72652
dc.description.abstractViherlevät sitovat jäteveden ravinteita tehokkaasti. Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää kolmen makean veden simpukan (Anodonta anatina, A. cygnea ja Unio tumidus) hyödyntäminen kalanviljelyn jätevedessä kasvatettujen kahden viherlevälajin (Monoraphidium griffithii ja Selenastrum sp.) ja levien sitomien ravinteiden suodattamiseksi vedestä ja onko eri simpukka- ja leväyhdistelmillä vaikutusta levänsuodatustehokkuuteen tai ravinteiden määrään. Molempia levälajeja varten oli 10 tutkimus- ja 2 kontrolliallasta ja kokeet toistettiin 5 litran altaissa neljästi. Levien sisältämiä nitraattia ja fosfaattia ei vapautunut altaisiin kokeiden aikana. Ammoniumtypen määrä kasvoi merkitsevästi altaissa, joissa oli Selenastrum sp. –levää. Ammoniumtypen määrä Selenastrum sp. -leväaltaissa oli keskimäärin 0,56±0,12 mg/l ja M. griffithii –altaissa 0,14±0,12 mg/l. Simpukat suodattivat tehokkaammin M. griffithii levää kuin Selenastrum sp. -levää. Yksilötasolla A. cygnea –simpukoiden suodatusnopeus n. n. 150 ml/h/yksilö oli korkein. Kokoon suh-teutettuna Anodonta-suvun simpukat suodattivat U. tumidus -simpukoita tehokkaammin Selenastrum sp. -levää mutta M. griffithii -levän suodatuksessa ei ollut simpukkalajien välisiä merkitseviä eroja. Anodonta-suvun simpukoiden suodatusnopeus oli n. 38 mg/h/g molemmilla levälajeilla. U. tumidus -simpukoiden suodatusnopeus oli Selenastrum sp. –levällä 12 mg/h/g ja M. griffithii -levällä n. 32 mg/h/g. Tutkimuksessa havaittiin, että M. griffithii -levä soveltui paremmin tutkimusolosuhteisiin, sillä se lisääntyi kokeiden aikana himmeästi valaistussa tutkimustilassa ilman ulkopuolista ravinnelähdettä. Tutkimuksen perusteella järvisimpukoita voitaisiin hyödyntää kalanviljelyn jätevesistä ravinteet puhdistaneiden viherlevien poistamisessa vedestä.fi
dc.description.abstractGreen algae are effective in reducing nutrients from the wastewater. The purpose of this study was to find out if green algae (Selenastrum sp. and Monoraphidium griffithii) grown in recirculating aquaculture system effluent, and the nutrients it contains, can be removed from the water by using freshwater mussels (Anodonta anatina, A. cygnea and Unio tumidus) and if different combinations of algae and mussel species effects the filtering rate or nutrient concentrations. There were 10 tanks with one mussel and 2 control tanks without mussel for each alga and the tests were conducted 4 times in 5 liter tanks. According to the study, no nitrate or phosphate was released to the test tanks during the experiments. Ammonium concentrations increased significantly in Selenastrum sp. tanks. Ammonium levels in tanks containing Selenastrum sp. averaged at 0,56±0,12 mg/l and in tanks con-taining M. griffithii at 0,14±0,12 mg/l. Ammonium was found also in the Selenastrum sp. control tanks. Individual A. cygnea had the highest filtering rate for both algae species at approximately 150 ml/h/individual. Mussels of genus Anodonta had the highest size dependent filtering rate for Selenastrum sp. algae. Size de-pendent filtering rate for M. griffithii didn’t differ significantly between mussel species. Size-dependent filtration rate for both Anodonta and algae species was approximately 38 ml/h/g. Size dependent filtration rate for U. tumidus was approximately 32 ml/h/g for M. griffithii and 12 ml/h/g for Selenastrum sp. The study showed that M. griffithii was more suited to the environment of the test setup as it could grow in the dimly lit space with no external source of nutrients. According to this study, freshwater mussels could be used to remove nutrient containing green algae from RAS wastewaters.en
dc.format.extent50
dc.language.isofi
dc.subject.otherbiosuodatus
dc.subject.othersuodatusnopeus
dc.titleMakean veden simpukat kalojen kiertovesikasvatuksen jätevedessä kasvatettujen viherlevien suodattajina
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202011186671
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineYmpäristötiedefi
dc.contributor.oppiaineEnvironmental scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi40151
dc.subject.ysokiertotalous
dc.subject.ysorehevöityminen
dc.subject.ysoravinteet
dc.subject.ysokuormitus
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record