Kalojen kiertovesikasvatuksen jätevedessä kasvatettujen viherlevien soveltuvuus Daphnia magna -vesikirpun ravinnoksi
Authors
Date
2019Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Kalankasvatuksen jätevesien mukana ympäristöön huuhtoutuu ravinteita, joita ei nykyisin hyödynnetä lainkaan. Biopuhdistuksella, jossa pieneliöt kuten mikrolevät, poistavat jätevedestä ravinteita, ravinteet voisi mahdollisesti saada kierrätettyä. Jos kalankasvatuksen jäteveden biopuhdistukseen yhdistetään vesikirppujen kasvatus käyttäen niiden ravintona biopuhdistuksessa syntynyttä leväbiomassaa, vesikirput voisi hyödyntää edelleen kalankasvatuksessa kalojen ruokana. Tutkimuksessani pyrin selvittämään, millä viherlevällä (Selenastrum sp., Chlamydomonas reinhardtii, Monoraphidium griffithii ja Haematococcus pluvialis) Daphnia magna -vesikirppujen kasvunopeus on tehokkainta, ja onko niiden kasvunopeudessa eroa sen perusteella, onko levä kasvatettu kalankasvatuksen jätevedessä vai levänkasvatukseen tarkoitetussa elatusaineessa. Levillä Selenastrum sp. ja M. griffithii ruokittaessa vesikirppujen kasvunopeus ei eronnut levän kasvatusliuosten välillä, joten näiden levien voidaan todeta soveltuvan biopuhdistukseen yhdistettyyn vesikirppujen kasvatukseen paremmin kuin levien C. reinhardtii ja H. pluvialis, joilla vesikirppujen kasvunopeus oli parempi kun kyseiset levät oli kasvatettu elatusaineessa. Vesikirppujen suodatus- ja ravinnonottonopeuksien avulla tutkin niiden kykyä suodattaa jätevedessä kasvatettuja leviä (Selenastrum sp., M. griffithii ja H. pluvialis). Tuloksissa ei ollut johdonmukaisuutta siinä, mitä levää vesikirput suodattivat tehokkaimmin. Vesikirput suodattivat ja käyttivät ravinnokseen kaikkia kokeen leviä. Tulokseni viittaavat siihen, että biopuhdistukseen yhdistetyssä vesikirppujen kasvatuksessa parhaat levät neljästä testatusta levälajista ovat Selenastrum sp ja M. griffithii.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29044]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Efficiency of Daphnia magna in removal of green microalgae cultivated in Nordic recirculating aquaculture system wastewater
Stevčić, Čedomir; Pulkkinen, Katja; Pirhonen, Juhani (Elsevier, 2020)The increase of global aquaculture production has boosted the development of recirculating aquaculture systems not only because they reduce water use but also provide opportunities for waste management and the use of ... -
Screening of microalgae and LED grow light spectra for effective removal of dissolved nutrients from cold-water recirculating aquaculture system (RAS) wastewater
Stevčić, Čedomir; Pulkkinen, Katja; Pirhonen, Juhani (Elsevier BV, 2019)Popularity of recirculating aquaculture systems (RAS) is increasing. Because of the high water recirculation rate, dissolved nutrients originating from fish feed are concentrated enough in RAS wastewater (WW) to enable ... -
Ravinteiden vaikutus vesikirpun (Daphnia longispina) loisintaan Mekkojärvellä
Kaski, Outi (2010)Voimakkaasti humuksisessa Mekkojärvessä Daphnia longispina hallitsee järven eläinplanktonia läpi kesän. Daphnioiden kasvu hidastuu loppukesää kohti kasviplanktonin määrän vähetessä, ja ravinnosta jopa 73 % koostuu ... -
Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen vaikutus vesikirpun Daphnia magna ja harvasukamadon Lumbriculus variegatus monivierasaineresistenssiin
Halttunen, Teemu (2019)Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) yhdisteitä pidetään yleisesti haitallisina yhdisteinä. Joidenkin PAH-yhdisteiden on havaittu muun muassa heikentävän j eliöiden lisääntymiskykyä. PAH-yhdisteitä muodostuu ... -
Kalojen osittaiskiertokasvatuksen ravinnepäästöt ja poistoveden käsittelymenetelmät
Nummela, Henri (2023)Sisävesillä tapahtuvan vesiviljelyn tavoitteena tulevaisuudessa on tuotannon kasvattaminen sekä päästöjen ja kulujen pienentäminen. Tämä vaatii uusien ja kilpailukykyisten menetelmien kehittämistä. Kiertovesiviljelyssä ...