Makean veden simpukat kalojen kiertovesikasvatuksen jätevedessä kasvatettujen viherlevien suodattajina
Tekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Viherlevät sitovat jäteveden ravinteita tehokkaasti. Tutkimukseni tarkoitus oli selvittää kolmen makean veden simpukan (Anodonta anatina, A. cygnea ja Unio tumidus) hyödyntäminen kalanviljelyn jätevedessä kasvatettujen kahden viherlevälajin (Monoraphidium griffithii ja Selenastrum sp.) ja levien sitomien ravinteiden suodattamiseksi vedestä ja onko eri simpukka- ja leväyhdistelmillä vaikutusta levänsuodatustehokkuuteen tai ravinteiden määrään. Molempia levälajeja varten oli 10 tutkimus- ja 2 kontrolliallasta ja kokeet toistettiin 5 litran altaissa neljästi. Levien sisältämiä nitraattia ja fosfaattia ei vapautunut altaisiin kokeiden aikana. Ammoniumtypen määrä kasvoi merkitsevästi altaissa, joissa oli Selenastrum sp. –levää. Ammoniumtypen määrä Selenastrum sp. -leväaltaissa oli keskimäärin 0,56±0,12 mg/l ja M. griffithii –altaissa 0,14±0,12 mg/l. Simpukat suodattivat tehokkaammin M. griffithii levää kuin Selenastrum sp. -levää. Yksilötasolla A. cygnea –simpukoiden suodatusnopeus n. n. 150 ml/h/yksilö oli korkein. Kokoon suh-teutettuna Anodonta-suvun simpukat suodattivat U. tumidus -simpukoita tehokkaammin Selenastrum sp. -levää mutta M. griffithii -levän suodatuksessa ei ollut simpukkalajien välisiä merkitseviä eroja. Anodonta-suvun simpukoiden suodatusnopeus oli n. 38 mg/h/g molemmilla levälajeilla. U. tumidus -simpukoiden suodatusnopeus oli Selenastrum sp. –levällä 12 mg/h/g ja M. griffithii -levällä n. 32 mg/h/g. Tutkimuksessa havaittiin, että M. griffithii -levä soveltui paremmin tutkimusolosuhteisiin, sillä se lisääntyi kokeiden aikana himmeästi valaistussa tutkimustilassa ilman ulkopuolista ravinnelähdettä. Tutkimuksen perusteella järvisimpukoita voitaisiin hyödyntää kalanviljelyn jätevesistä ravinteet puhdistaneiden viherlevien poistamisessa vedestä.
...
Green algae are effective in reducing nutrients from the wastewater. The purpose of this study was to find out if green algae (Selenastrum sp. and Monoraphidium griffithii) grown in recirculating aquaculture system effluent, and the nutrients it contains, can be removed from the water by using freshwater mussels (Anodonta anatina, A. cygnea and Unio tumidus) and if different combinations of algae and mussel species effects the filtering rate or nutrient concentrations. There were 10 tanks with one mussel and 2 control tanks without mussel for each alga and the tests were conducted 4 times in 5 liter tanks. According to the study, no nitrate or phosphate was released to the test tanks during the experiments. Ammonium concentrations increased significantly in Selenastrum sp. tanks. Ammonium levels in tanks containing Selenastrum sp. averaged at 0,56±0,12 mg/l and in tanks con-taining M. griffithii at 0,14±0,12 mg/l. Ammonium was found also in the Selenastrum sp. control tanks. Individual A. cygnea had the highest filtering rate for both algae species at approximately 150 ml/h/individual. Mussels of genus Anodonta had the highest size dependent filtering rate for Selenastrum sp. algae. Size de-pendent filtering rate for M. griffithii didn’t differ significantly between mussel species. Size-dependent filtration rate for both Anodonta and algae species was approximately 38 ml/h/g. Size dependent filtration rate for U. tumidus was approximately 32 ml/h/g for M. griffithii and 12 ml/h/g for Selenastrum sp. The study showed that M. griffithii was more suited to the environment of the test setup as it could grow in the dimly lit space with no external source of nutrients. According to this study, freshwater mussels could be used to remove nutrient containing green algae from RAS wastewaters.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kalojen kiertovesikasvatuksen jätevedessä kasvatettujen viherlevien soveltuvuus Daphnia magna -vesikirpun ravinnoksi
Nikali, Anniina (2019)Kalankasvatuksen jätevesien mukana ympäristöön huuhtoutuu ravinteita, joita ei nykyisin hyödynnetä lainkaan. Biopuhdistuksella, jossa pieneliöt kuten mikrolevät, poistavat jätevedestä ravinteita, ravinteet voisi mahdollisesti ... -
Chlorella vulgaris -mikrolevän hyödyntäminen kalojen kiertovesikasvatuksen ravinne- ja hiilidioksidipäästöjen talteenotossa
Söderena, Olivia (2024)Continuously growing population on Earth and accelerating climate change have together led to a situation where there is a need for new sustainable methods for food production. One possible sustainable alternative is a ... -
Kahden lajin kasvatuksen vaikutus mikrolevien kykyyn poistaa ravinteita kalojen kiertovesikasvatuksen jätevedestä
Pudas, Aaro (2021)Mikroleviä voidaan käyttää useissa sovelluksissa, kuten biopolttoaineiden ja lisäravinteiden raaka-aineena, väriaineiden tuottajina, sekä vedenpuhdistuksessa. Veden puhdistaminen vaatii leviltä kyllin nopeaa ravinteiden ... -
Kalojen osittaiskiertokasvatuksen ravinnepäästöt ja poistoveden käsittelymenetelmät
Nummela, Henri (2023)Sisävesillä tapahtuvan vesiviljelyn tavoitteena tulevaisuudessa on tuotannon kasvattaminen sekä päästöjen ja kulujen pienentäminen. Tämä vaatii uusien ja kilpailukykyisten menetelmien kehittämistä. Kiertovesiviljelyssä ... -
Rehevöitymisen ja lämpenemisen vaikutus makean veden kasviplanktonin kasvuun
Pääkkönen, Salli (2022)Lämpötila ja ravinnepitoisuus vaikuttavat kasviplanktonin kasvunopeuteen sekä koostumukseen. Ilmastonmuutoksen ja ihmisen toiminnan seurauksena vesistöjen lämpötilat ovat nousseet, ja ravinteiden saatavuudessa on tapahtunut ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.