Liikunnanopettajaopiskelijoiden ammatillinen kehittyminen koulutusvaiheessa : opetusfilosofioiden näkökulma

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen etenemistä kasvatustieteen perus- ja aineopintojen osana kirjoitettuja opetusfilosofioita vertaillen. Samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien perusteella pyrittiin tarkastelemaan liikunnanopettajakoulutuksen roolia ja mahdollisuuksia opiskelijoiden kehityksen edistäjänä.

Tutkimusjoukkona toimi neljä Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan opiskelijaa, jotka suorittivat opettajan pedagogiset aineopinnot keväällä 2018. Tutkimusaineisto koostui heidän kasvatustieteen perus- ja aineopintovaiheessa kirjoittamistaan opetusfilosofioista. Tutkimusotteeltaan kyseessä on siis kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus. Opetusfilosofiat oli kirjoitettu opintojen osana, eli ne olivat täysin riippumattomia tutkimuksen teosta ja tarkoituksista. Opiskelijat halusivat antaa omat opetusfilosofiansa tutkimuskäyttöön. Tutkimusaineiston muodostaneet opetusfilosofiat sisälsivät yhteensä 146 sivua tekstiä, fonttikoolla 12 ja rivivälillä 1,5. Tutkimusmenetelmänä oli sisällön analyysi. Aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin, luokiteltiin ja käsitteellistettiin. Tutkimus lähti liikkeelle aineistolähtöisenä analyysinä, mutta analyysirungon muodostamisen myötä tutkimus muuttui teoriaohjaavaksi. Tulosten luotettavuutta pyrittiin lisäämään tukemalla niitä aiemmalla tutkimustiedolla.

Opetusfilosofiat olivat rakenteellisesti melko samankaltaisia, mutta niiden sisällöllinen tarkastelu toi esiin eroja. Opintojen alkupuolella, kasvatustieteen perusopintovaiheessa, tehdyissä opetusfilosofioissa käsiteltiin huomattavasti enemmän itseen ja omaan menneisyyteen liittyviä teemoja, kun taas aineopintovaiheen filosofioissa korostui nykyhetki ja tulevaisuuden työelämä. Opintojen aikana opiskelijoiden näkökulma oli muuttunut opetus- ja oppilaskeskeisemmäksi. Opiskelijat korostivat käytännön kokemusten ja niiden reflektoinnin merkitystä kehityksensä kannalta, mutta myös teoriatietoa osattiin aiempaa paremmin yhdistää osaksi opetusfilosofioita. Ihmiskäsitys, oppimiskäsitys, arvot, tavoitteet ja opettajuuden kulmakivet olivat sisällöllisesti muuttuneet merkittävästi koulutuksen aikana. Koulutuksella on siis pystytty haastamaan opiskelijoiden aiempia tietoja ja uskomuksia. Tulee kuitenkin huomioida, että opettajankouluttajien antamalla ohjeistuksella on myös ollut oma roolinsa opetusfilosofioiden muotoutumisessa.

Opiskelijoiden kehittyminen opintojen aikana noudatti opettajan oppimisen mallin ja muiden aiempien tutkimusten mukaisia linjoja. Opintojen aikana opiskelijat olivat kasvaneet kohti opettajuutta. Peilattaessa tuloksia liikunnanopettajakoulutukseen voidaan todeta, että suurelta osin koulutus pääsee sille asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijoiden aiempien uskomusten haastamista tutkimustiedolla, oman toiminnan kriittistä tarkastelua ja reflektointia, liikunnanopetuksen ainedidaktiikan omaksumista sekä teoriatiedon liittämistä osaksi opetusajattelua oli havaittavissa. Jatkossa olisi suositeltavaa kiinnittää entistä enemmän huomiota teoria, itsesäätely, käytännön sekä sosiokulttuurista tietoa yhdistelevien työtapojen käyttöön, jotta kehittyminen olisi kokonaisvaltaista. Lisäksi opettajan työn laaja-alaisuuteen ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin tulee paneutua entistä paremmin. Opetusfilosofioiden analysoiminen osoittautui varteenotettavaksi tavaksi tarkastella opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja liikunnanopettajakoulutuksen laatua.

The aim of this study was to examine physical education student teachers’ professional development by comparing their teaching philosophies written during the core and intermediate studies of education. In addition, the goal was to discuss about physical education teacher education’s possibilities to foster the development.

The target group consisted of four physical education student teachers from the University of Jyväskylä. All four students carried out the intermediate studies of education during the spring 2018. The research data was made up of teaching philosophies written during the core and intermediate studies of education, so the research design was narrative. The teaching philosophies existed before the study, so the data is independent. Students were willing to give their teaching philosophies to scientific use. The research data was analyzed by applying the conventions of content analysis, so the data was simplified, grouped, classified, and conceptualized. During the research project, the study changed from databased to partly theoretical approach. Reliability was increased by supporting the results with the findings from previous studies.

The content analysis brought out some distinctions between the teaching philosophies. The themes that dealt with past and teacher students themselves were emphasized in the teaching philosophies written during the core studies. Whereas the philosophies written as a part of the intermediate studies, focused on present and future with the more teaching and student-centered point of view. Students found that practical experiences and reflection of these happenings helped them to develop as a teacher, but they also could apply theoretical knowledge better than before. Concept of a human being and learning, values, targets, and the key elements of teacherhood changed a lot during the training, so the education can evidently challenge the previous beliefs and knowledge of student teachers. It is important to take into account that the instructions given by teacher educators have also had an impact to the content of teaching philosophies.

According to the results student teachers’ development followed the same principles found in the previous studies. During the training students had grown and became teachers. Physical education teacher education has accomplished most of the targets mentioned in the description of the training program. The education has managed to challenge student teachers’ previous beliefs, guide to critically observe and reflect the action of oneself, help students to acquire subject specific didactics and connect theory into teaching philosophy. In the future it is recommended to utilize even more teaching methods that link practical, theoretical, and self-regulative knowledge to ensure that the development is comprehensive. In addition, there should be more emphasis on social aspects and the extent of the work of a teacher. Analyzing teaching philosophies turned out to be useful way to study teacher students’ professional development and the quality of the teacher education.