Liikunnanopettajaopiskelijoiden ammatillinen kehittyminen koulutusvaiheessa : opetusfilosofioiden näkökulma

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen etenemistä kasvatustieteen perus- ja aineopintojen osana kirjoitettuja opetusfilosofioita vertaillen. Samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien perusteella pyrittiin tarkastelemaan liikunnanopettajakoulutuksen roolia ja mahdollisuuksia opiskelijoiden kehityksen edistäjänä. Tutkimusjoukkona toimi neljä Jyväskylän yliopiston liikuntapedagogiikan opiskelijaa, jotka suorittivat opettajan pedagogiset aineopinnot keväällä 2018. Tutkimusaineisto koostui heidän kasvatustieteen perus- ja aineopintovaiheessa kirjoittamistaan opetusfilosofioista. Tutkimusotteeltaan kyseessä on siis kerronnallinen eli narratiivinen tutkimus. Opetusfilosofiat oli kirjoitettu opintojen osana, eli ne olivat täysin riippumattomia tutkimuksen teosta ja tarkoituksista. Opiskelijat halusivat antaa omat opetusfilosofiansa tutkimuskäyttöön. Tutkimusaineiston muodostaneet opetusfilosofiat sisälsivät yhteensä 146 sivua tekstiä, fonttikoolla 12 ja rivivälillä 1,5. Tutkimusmenetelmänä oli sisällön analyysi. Aineisto pelkistettiin, ryhmiteltiin, luokiteltiin ja käsitteellistettiin. Tutkimus lähti liikkeelle aineistolähtöisenä analyysinä, mutta analyysirungon muodostamisen myötä tutkimus muuttui teoriaohjaavaksi. Tulosten luotettavuutta pyrittiin lisäämään tukemalla niitä aiemmalla tutkimustiedolla. Opetusfilosofiat olivat rakenteellisesti melko samankaltaisia, mutta niiden sisällöllinen tarkastelu toi esiin eroja. Opintojen alkupuolella, kasvatustieteen perusopintovaiheessa, tehdyissä opetusfilosofioissa käsiteltiin huomattavasti enemmän itseen ja omaan menneisyyteen liittyviä teemoja, kun taas aineopintovaiheen filosofioissa korostui nykyhetki ja tulevaisuuden työelämä. Opintojen aikana opiskelijoiden näkökulma oli muuttunut opetus- ja oppilaskeskeisemmäksi. Opiskelijat korostivat käytännön kokemusten ja niiden reflektoinnin merkitystä kehityksensä kannalta, mutta myös teoriatietoa osattiin aiempaa paremmin yhdistää osaksi opetusfilosofioita. Ihmiskäsitys, oppimiskäsitys, arvot, tavoitteet ja opettajuuden kulmakivet olivat sisällöllisesti muuttuneet merkittävästi koulutuksen aikana. Koulutuksella on siis pystytty haastamaan opiskelijoiden aiempia tietoja ja uskomuksia. Tulee kuitenkin huomioida, että opettajankouluttajien antamalla ohjeistuksella on myös ollut oma roolinsa opetusfilosofioiden muotoutumisessa. Opiskelijoiden kehittyminen opintojen aikana noudatti opettajan oppimisen mallin ja muiden aiempien tutkimusten mukaisia linjoja. Opintojen aikana opiskelijat olivat kasvaneet kohti opettajuutta. Peilattaessa tuloksia liikunnanopettajakoulutukseen voidaan todeta, että suurelta osin koulutus pääsee sille asetettuihin tavoitteisiin. Opiskelijoiden aiempien uskomusten haastamista tutkimustiedolla, oman toiminnan kriittistä tarkastelua ja reflektointia, liikunnanopetuksen ainedidaktiikan omaksumista sekä teoriatiedon liittämistä osaksi opetusajattelua oli havaittavissa. Jatkossa olisi suositeltavaa kiinnittää entistä enemmän huomiota teoria, itsesäätely, käytännön sekä sosiokulttuurista tietoa yhdistelevien työtapojen käyttöön, jotta kehittyminen olisi kokonaisvaltaista. Lisäksi opettajan työn laaja-alaisuuteen ja yhteiskunnallisiin näkökulmiin tulee paneutua entistä paremmin. Opetusfilosofioiden analysoiminen osoittautui varteenotettavaksi tavaksi tarkastella opiskelijoiden ammatillista kehittymistä ja liikunnanopettajakoulutuksen laatua.