In the present thesis, children’s reading and spelling skills development was examined from the beginning of Grade 1 to the end of Grade 2 in Oshikwanyama language in Namibia. Teachers’ knowledge of early literacy instruction in Oshikwanyama language was also examined. In Part I, the two-year longitudinal study followed 150 children from Grade 1 to 2, and their early reading and spelling skills were assessed at three time points. In Part II, 153 Junior Primary school teachers completed a questionnaire concerning their knowledge of early literacy instruction. The results showed, first, that, phonemic awareness, letter knowledge and rapid automatised naming (RAN) at the beginning of Grade 1 predicted reading and spelling skills at the end of the first grade, with letter knowledge effect being indirect through phonemic awareness and RAN. Second, decoding and spelling skills development showed a strong, reciprocal relationship. Results further revealed that decoding skill developed faster
than spelling skill, as children’s decoding skills could be already determined at the end of Grade 1, while spelling skills development was unpredictable. In Part II, the teachers’ data revealed a knowledge gap in phonological knowledge at phoneme and morphological levels, but they had quite good knowledge at syllable level in Oshikwanyama language. Regarding literacy concepts as well as teaching methods and strategies in Oshikwanyama language, teachers’ knowledge level was generally low. The thesis found significant differences among pre-service, in-service and experienced teachers, with regard to training, qualifications and knowledge of Oshikwanyama language literacy instruction. The study further found relationships between training, qualifications, teaching experience and different knowledge aspects of teachers. These results indicate that recent teacher training on teaching literacy in Oshikwanyama language is showing some positive outcomes as far as early literacy instruction is concerned. Overall, the study offers implications for literacy instruction to teach reading and spelling hand in hand as well as the need for explicit instruction of phonological awareness for both learners and teachers. The study further suggests a strong need for capacity building of experienced and in-service teachers regarding Oshikwanyama language literacy instruction in Namibia.
...
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin namibialaisten lasten oshikwanyama kielen luku- ja kirjoitustaidon kehitystä ensimmäisen kouluvuoden alusta toisen kouluvuoden loppuun. Lisäksi tutkittiin opettajien tietoja varhaisesta lukutaidon opetuksesta oshikwanyaman kielellä. Tutkimuksen osassa I seurattiin 150 lapsen kehitystä kahden vuoden ajan, ensimmäiseltä toiselle luokalle. Lasten lukemisen ja kirjoittamisen taitoja arvioitiin kolmena ajankohtana. Tutkimuksen osassa II kaikkiaan 153:n Junior primary- vaiheen (esiopetus ja luokat 1-3) opettajan tietoja varhaisesta lukutaidon opetuksesta selvitettiin kyselylomakkeen avulla. Tulokset osoittivat ensinnäkin, että ensimmäisen kouluvuoden alun äännetietoisuus, kirjaintuntemus ja nimeämisnopeus (RAN) ennustivat lukemisen ja oikeinkirjoituksen taitoja ensimmäisen kouluvuoden lopulla. Kirjaintuntemuksen yhteys taitoihin oli epäsuora ja välittyi äännetietoisuuden ja RANin kautta. Toiseksi, lukemisen ja oikeinkirjoituksen taidot olivat kehityksellise
sti vahvasti yhteydessä toisiinsa. Tulokset osoittivat myös, että lukutaito kehittyi nopeammin kuin oikeinkirjoitustaito. Tutkimuksen osassa II, tulokset osoittivat opettajien tiedoissa puutteita erityisesti äännetietoisuuden ja merkitysyksiköiden eli morfeemien hallinnassa. Oshikwanyaman kielen tavuja koskevan tiedon taso oli puolestaan suhteellisen hyvä. Lukutaitoon liittyvien käsitteiden hallinta sekä opetusmenetelmiä ja –periaatteita koskeva tieto oli yleisesti heikolla tasolla. Tutkimuksessa havaittiin merkitseviä eroja opettajaopiskelijoiden, työssä olevien opettajien ja kokeneiden opettajien välillä koulutuksessa, ammatillisissa kelpoisuuksissa ja oshikwanyaman kielellä lukemaan opettamista koskevissa tiedoissa. Tulokset osoittivat myös yhteyksiä koulutuksen, ammatillisten kelpoisuuksien, opetuskokemuksen ja opetuksellisen tiedon hallinnan välillä. Tulokset viittaavat siihen, että viimeaikaisella opettajankoulutuksen kehityksellä on myönteisiä vaikutuksia varhaiseen lukutaidon opetukseen oshikwanyaman kielellä. Kaiken kaikkiaan tulokset viittaavat siihen, että luku- ja kirjoitustaitoa voi olla perusteltua opettaa samanaikaisesti, ja että äännetietoisuuden hallintaa on syytä opettaa oppijoiden lisäksi opettajille. Tutkimus osoittaa vahvasti tarvetta kehittää myös kokeneiden ja ammatissa toimivien opettajien valmiuksia oshikwanyaman kieliseen lukutaidon opetukseen Namibiassa.
...
