dc.contributor.advisor | Jantunen, Jarmo | |
dc.contributor.author | Pekkala, Juha-Matti | |
dc.date.accessioned | 2020-10-15T05:47:01Z | |
dc.date.available | 2020-10-15T05:47:01Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72179 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksessa kartoitetaan oppijansuomen B1-kielitaitotason kirjoitetuissa teksteissä ilmeneviä n-grammeja. Kielentutkimuksessa n-grammeilla tarkoitetaan tutkittavassa kieliaineistossa usein toistuvia, n-määrästä sanoja koostuvia sanaketjuja. Niiden ei tarvitse olla esimerkiksi kieliopillisesti täydellisiä rakenteita tai idiomeja. (Biber, Johansson, Leech, Conrad & Finegan 1999: 989–990; Granger & Paquot 2008: 38–39.) Tutkimus sijoittuu teoreettiselta viitekehykseltään tiiveimmin fraseologiaan, joka on kielentutkimuksen ala, jossa tutkitaan ennen kaikkea kielen käyttöä ja sen erilaisia valmisrakenteisia yksiköitä. N-grammit lukeutuvat sanojen syntagmaattisia myötäesiintymiä ilmaiseviin fraseologisiin yksikköihin.
Tutkimuksen merkittävimpänä tavoitteena on selvittää, millaisia n-grammeja Eurooppalaisella viitekehyksellä (EVK 2003) B1-kielitaitotasolle arvioidut suomenoppijat kirjoitetuissa teksteissään tuottavat ja mitä n-grammit kykenevät B1-tasoisen oppijansuomen leksikaalisista ja rakenteellisista piirteistä kertomaan. Samalla tutkimuksella halutaan laajentaa fraseologista oppijansuomen tutkimusta n-grammien osalta sekä kokeilla erilaisten metodien toimivuutta n-grammien tarkastelussa. Tutkimuksen aineistona toimii Kansainvälinen oppijansuomen korpus (ICLFI), jota lähestytään korpusvetoisella tutkimusmetodilla. Tutkimuksen aluksi korpuksen B1-taitotasoarvioinnin saaneista teksteistä haetaan korpusohjelmalla kaikki niissä esiintyvät, ennalta määrätyt raja-arvot ylittävät 3-, 4-, 5- ja 6-grammit, jotka kootaan yhdeksi listaksi frekvenssiensä mukaan järjestäen. Näitä n-grammeja analysoidaan tämän jälkeen leksikon osalta siten, että n-grammien sanoista laaditaan omat sananmuoto- ja lemmalistansa, ja rakenteiden puolesta niin, että huomio kiinnitetään ensi sijassa sellaisiin n-grammeihin, joihin sisältyy finiittiverbi, verbiliitto tai osa verbiliitosta. Verbillisistä n-grammeista selvitetään, mitä tempuksia ja syntaktisia lausetyyppejä (VISK § 891) niissä ilmenee ja kuinka paljon.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että leksikkonsa puolesta B1-tasoiset suomenoppijat käyttävät paljon natiivisuomestakin tuttua sanastoa, mutta mukana on myös joitain selkeitä leksikaalisia yliedustumia. Ne selittyvät pitkälti tekstien tehtävänannoilla. Sananmuotojen perusteella oppijat suosivat verbeissä runsaasti yksikön ensimmäisen persoonan muotoja. N-grammien lemmoissa edustuvat sanaluokkien osalta eniten nominit (45 %) ja verbit (32 %). Rakenteiden puolesta oppijansuomessa käytetään tempuksien osalta ylivoimaisesti eniten preesensiä (88,6 % verbillisten n-grammien esiintymistä). Syntaktisista lausetyypeistä käytetyin on kopulalause, jota ilmentää 36,4 prosenttia verbillisten n-grammien esiintymistä. Muina yleisluontoisina huomioina todetaan muun muassa, että n-grammeista yli 80 prosenttia on 3-grammeja ja että n-grammeissa esiintyy verrattain vähän kielenvastaisia muotoja. Moduksista indikatiivi on yhtä konditionaalimuotoista n-grammia lukuun ottamatta ainoa verbillisissä n-grammeissa käytetty tapaluokka. Verbittömät n-grammit toimivat tulosten perusteella pääosin asioiden rinnastajina sekä suhteuttavat tapahtumia aikaan. Tutkimustulokset lisäävät tietoa oppijankielen fraseologisista piirteistä ja viitoittavat osaltaan tietä mahdolliselle tulevalle tutkimukselle aiheesta. | fi |
dc.format.extent | 136 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | n-grammit | |
dc.title | Oppijansuomen n-grammit : korpusvetoinen tutkimus B1-kielitaitotason toistuvista monisanaisista rakenteista | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202010156231 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Kieli- ja viestintätieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Language and Communication Studies | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Suomen kieli | fi |
dc.contributor.oppiaine | Finnish | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 309 | |
dc.subject.yso | klusterit | |
dc.subject.yso | suomi vieraana kielenä | |
dc.subject.yso | korpustutkimus | |
dc.subject.yso | fraseologia | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |