Oppimiskontekstin vaikutus oppijanpragmatiikkaan : astemääritteet leksikaalisina nallekarhuina

Abstract

Artikkelissa käsitellään oppimisympäristön vaikutusta astemääritteiden käyttöön. Astemääritteet ovat jonkin ominaisuuden asteen suurta, kohtalaista tai vähäistä määrää ilmaisevia, pragmaattista merkitystä kantavia adverbeja (esim. melko, hyvin, tosi). Oppimisympäristön vaikutusta käsitellään artikkelissa korpusten avulla. Vaikka tällä hetkellä käytössä olevat oppijansuomen aineistot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään esimerkiksi tekstien tehtävänantojen suhteen, voidaan niiden avulla tehdä alustavia havaintoja oppimiskontekstin vaikutuksesta ja edelleen hypoteeseja tulevia tutkimuksia varten. Oppimiskontekstilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä ympäristöä, jossa kieltä opitaan: kielenoppimista kohdekulttuurin ulkopuolella (vieraana kielenä) tai kohdekulttuurissa (toisena kielenä). Aiemmassa tutkimuksessa on esitetty havaintoja, että oppimiskonteksti vaikuttaa oppimiseen, mutta myös vastakkaisia ajatuksia on tuotu esiin. Tutkimuksen menetelmällisenä lähtökohtana on avainsana-analyysi ja aineistona käytetään neljää korpusta (Kansainvälinen oppijansuomen korpus, Yleisten kielitutkintojen korpus, Käännössuomen korpus ja Suomen kielen tekstikokoelma), joiden hakutuloksia täydennetään internet-hauilla. Ensiksi mainittu aineisto sisältää vieraana kielenä -aineistoa, toinen toisena kielenä -aineistoa ja kolme viimeistä kuvaavat kohdekielistä kielenkäyttöä. Tutkimustulokset eivät anna yksiselitteistä kuvaa astemääritteiden käytöstä: Ensiksikin tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että oppijan käyttävät astemääritteitä paljon, mutta erityisesti ne ovat suomea Suomessa opiskelevien suosiossa. Toisaalta kohdekulttuurissa opiskelevien astemääritekirjo osoittautuu kapeammaksi. Molemmilla ryhmillä on lisäksi käytössä ns. leksikaalisia nallekarhuja (engl. lexical teddy bears), mutta nämä ovat osin erilaisia ryhmittäin. Astemääritteiden käyttö on sidoksissa syntagmaattisiin kombinaatioihin ja tilannekontekstiin, ja osoittautuu, että molempien ryhmien oppijat tuottavat jossain määrin fraseologisia tai rekistereihin liittyviä epätyypillisyyksiä.