Asumistoiveet ja tulevaisuus kehittyvällä kaupunkialueella
Tässä työssä tarkastelen lapsiperheiden asumiseen liittyviä asenteita sekä toiveita.
Tavoitteena on selvittää, poikkeavatko lapsiperheiden vanhemmat asumistoiveidensa ja
elämäntilanteeseen liittyvien elintapojensa osalta muusta aikuisväestöstä tavalla, joka on
ristiriidassa kasvavaan kaupunkiin kohdistuvan kehityksen kanssa. Kaupungin kasvaessa
rakentaminen muuttuu tiiviimmäksi ja luontoalueiden määrän ja laadun voidaan pelätä
laskevan. Toisaalta tiiviimmän rakentamisen ja sen myötä kehittyvän julkisen liikenteen
voidaan ajatella toimivan ratkaisuna kasvavan kaupungin ympäristökuormitukselle.
Vaikka lapsiperheet tarvitsevat aktiivisesti palveluita, vaikuttaisi heillä olevan useassa
tapauksessa tahto hakeutua asumaan väljemmin rakennetuille pientaloalueille, joilla sekä
asuintila että luonto ovat helpommin saavutettavissa. Tarkastelen aihetta kolmen
tutkimuskysymyksen kautta: 1) Minkälaisia asuinalueeseen kohdistuvia toiveita
vantaalaisten vastauksista on löydettävissä? 2) Millaisia asuinympäristön toivottavaa
rakennetta jäsentäviä ulottuvuuksia vastauksista on löydettävissä? 3) Poikkeavatko
lapsiperheiden vanhempien toiveet muiden vastaajien toiveista erityisesti seuraavien
ympäristön rakenteeseen liittyvien piirteiden osalta: luontoalueet, kaupunkirakenteen tiiviys,
liikkuminen, vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet ja yhteisöllisyys?
Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmalle toimivat kaupungistumisen kehitysvaiheet sekä
Suomessa, että muualla maailmassa. Suurin mielenkiinto kohdistuu Helsinkiin ja sen
ympäryskuntiin. Tarkastelen 1960- ja 70-lukujen suurta muuttoliikettä, lähiöitä,
esikaupunkikehitystä sekä keskusta-asumista. Käsittelen myös elämänvaiheita sekä niiden
muutoksia. Lapsiperheiden asuminen toimii viitekehyksenä, joka punoo tutkittavat langat
yhteen. Aineistoksi olen valinnut Vantaan tulevaisuuskysely 2017 –kyselyaineiston, joka on
löydettävissä Vantaan kaupungin verkkosivuilta. Analyysimenetelminä sovellan faktori- ja
erotteluanalyysiä. Erotteluanalyysissä muuttujina toimivat faktorianalyysin pohjalta lasketut
summamuuttujat.
Tutkielman tulosten perusteella vantaalaisten lapsiperheiden vanhemmat eivät
tutkimuskysymysten osalta juurikaan eroa asumistoiveinensa muista vastaajista. Löydetyt
erot liittyvät harrastusmahdollisuuksien toivottavuuteen sekä elinympäristöön kohdistuvaan
vaikutushalukkuuteen. Tulos on yllättävä ja mielenkiintoinen, mutta synnyttää myös
kysymyksen aineiston ja menetelmien soveltuvuudesta
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29747]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Opiskelijoiden valmistumisen jälkeiset asumistoiveet Jyväskylässä
Haggren, Joonas (2021)Kunnat pyrkivät asuntopolitiikan avulla takaamaan mahdollisimman viihtyisän asuinympäristön alueen asukkaille. Asuntopolitiikan erikoisuutena on sen pitkäaikaisvaikutukset, joten myös asumistoiveita tulee selvittää ... -
Palokan ja Sumiaisten asukkaiden paikkakuntakokemuksia : laadullinen tutkimus paikkaan kiinnittymisestä
Kauppila, Kaisa (2022)Moderni aika on mahdollistanut ihmisille entistä helpomman liikkumisen, ja paikkaa vaihdetaankin useaan otteeseen elämän aikana. Kaupungistumisen myötä väestö ja työpaikat siirtyvät yhä suurempiin kasvukeskuksiin, ja ... -
Kaupunkimaisen asuinympäristön maankäytön yhteys iäkkäiden henkilöiden kognitiiviseen toimintakykyyn
Tykkyläinen, Pauliina (2021)Muistisairaudet ovat yksi merkittävimmistä haasteista sosiaali- ja terveydenhuollolle niin kansanterveydellisestä kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Niiden ennaltaehkäisyssä on painottunut pitkälti yksilökeskeinen ... -
Ikääntyvien kokemuksia muutosta taajamiin ja kaupunkeihin
Kukkamäki, Heli (2008) -
Neuvottelu tilan tulkinnoista : etnologinen tutkimus sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutuksesta jyväskyläläisissä kaupunkipuhunnoissa
Lappi, Tiina-Riitta (Jyväskylän yliopisto, 2007)Voiko kaupunkisuunnittelija jättää tilaa spontaanisti syntyvälle toiminnalle? Lutakon tanssisalin säilyttämistaistelu Jyväskylässä on FM Tiina-Riitta Lapin väitöstutkimuksen mukaan esimerkki siitä, kuinka ennakoimaton ja ...