Kuormituskoe modernin kuvantamisen aikakaudella

Abstract

Kuormituskoetta käytetään sepelvaltimotaudin ja muidenkin sydänsairauksien diagnosoinnissa, ennusteen arvioinnissa, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Kuormituskokeen keskeisin etu on sen helppo saatavuus sekä avoterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Rasitukseen liittyvien oireiden tai suorituskyvyn heikkenemisen yhteydessä kuormituskoe on edelleen arvokas perustutkimus. Sen käytön keskeisin rajoite liittyy sen diagnostiseen osuvuuteen, ja sepelvaltimotaudin ali- ja ylidiagnostiikan välttämiseksi kuormituskokeen käyttö tulisikin rajata liikuntakykyisiin potilaisiin, joilla taudin todennäköisyys ennen testiä on keskisuuri tai suuri. Kuormituskoe sopii potilaille, joiden lepo-EKG mahdollistaa riittävän luotettavan sydänlihasiskemian toteamisen ST-välin tulkinnan perusteella. Diagnostisen arvonsa lisäksi kuormituskoe antaa tietoa potilaan ennusteesta erityisesti hemodynaamisten rasitusvasteiden ja suorituskyvyn myötä ja ohjaa potilaskohtaisia hoitopäätöksiä. Kuormituskokeen löydösten kokonaisvaltainen huomioiminen parantaa sen diagnostista osuvuutta.

Clinical exercise testing still plays a major role in diagnosing, managing, and monitoring coronary artery disease (CAD) and other cardiovascular diseases. The main advantage of exercise testing is its availability across specialized and primary health care. The main weakness of exercise testing is its limited diagnostic accuracy regarding CAD. In diagnosing CAD, exercise testing must be confined to patients having an ability to exercise, an intermediate or high pre-test probability of CAD, and an interpretable electrocardiogram (ECG). Hemodynamic exercise responses and exercise capacity provide prognostic information. Interpretation of exercise testing calls for expertise in both exercise ECG and the basics of exercise physiology.