Kehotarkkaavaisuuden yhteys masennusoireiluun sekä painoindeksin ja masennusoireilun väliseen yhteyteen

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko kehotarkkaavaisuus ja masennusoireilu yhteydessä toisiinsa. Kehosta tulevien viestien havainnointiin on masennuksessa todettu liittyvän poikkeavuutta. Kuitenkin tutkimuksia kehotarkkaavaisuuden ja masennusoireilun välisestä yhteydestä on niukasti, eikä yhtään niistä ole tehty tiettävästi suomalaisille tutkittaville. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vaikuttaako kehotarkkaavaisuus painoindeksin ja masennusoireilun väliseen yhteyteen. Syitä aiemmista tutkimuksista havaitulle painoindeksin ja masennusoireilun väliselle vastavuoroiselle yhteydelle on etsitty monelta suunnalta, mutta kehotarkkaavaisuuden mahdollista vaikutusta tähän yhteyteen ei aiemmin ole tutkittu. Tutkimus tehtiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella ja aineisto koostui 40 aikuisesta tutkittavasta. Kehotarkkaavaisuutta ja masennusta mitattiin itsearviointimenetelmillä käyttäen kehotarkkaavaisuusasteikkoa sekä Beckin depressiokyselyn sovellettua versiota. Tutkittaville laskettiin painoindeksit Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeistuksen mukaisesti. Kehotarkkaavaisuuden ja masennusoireilun välistä yhteyttä mitattiin Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla, ja koska masennusoireilua kuvaava muuttuja noudatti likimäärin normaalijakaumaa, varmistettiin korrelaatiot parametrittoman Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Hierarkkisen regressioanalyysin avulla selvitettiin, onko kehotarkkaavaisuudella muovaavaa vaikutusta painoindeksin ja masennusoireilun väliseen yhteyteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa lisätietoa kehotarkkaavaisuuden ja masennuksen välisestä yhteydestä, sekä tuottaa uutta tietoa siitä, vaikuttaako kehotarkkaavaisuus painoindeksin ja masennusoirelun väliseen yhteyteen. Tutkimuksessa havaittiin, että kehotarkkaavaisuus ja masennusoireilu olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä toisiinsa. Mitä enemmän tutkittavat raportoivat kiinnittävänsä huomiota kehollisiin reaktiohin, sitä suurempaa heidän masennusoireilunsa oli. Täten tutkimus vahvistaa näkemystä subjektiivisesti mitatun kehotarkkaavaisuuden ja masennusoireilun välisestä yhteydestä. Kehotarkkaavaisuudella ei puolestaan havaittu olevan muovaavaa vaikutusta painoindeksin ja masennusoireilun väliseen yhteyteen. Jatkossa olisi tarpeellista tutkia kehotarkkaavaisuuden ja masennusoireilun välistä yhteyttä tarkemmin ja isommilla aineistoilla. Yhteyden parempi ymmärtäminen toisi kaivattua lisätietoa masennuksesta ja sen kautta voitaisiin löytää myös uusia näkökulmia masennuksen interventiomenetelmiin.

This study examined whether body vigilance and depression symptoms are related. The perception of bodily signals has been found to be abnormal in depression. There are only few studies on the link between body vigilance and depression symptoms, and none of them have been reportedly conducted in Finnish subjects. In addition, this study examined whether body vigilance affects the relationship between body mass index and depression symptoms. The reasons for reciprocal relationship between body mass index and depression observed in previous studies have been examined from many directions, but the potential effect of body vigilance on this relationship has not been previously investigated. The study was conducted in the Central Finland Health Care District and the material consisted of 40 adult subjects. Body vigilance and depression symptoms were measured using the Body Vigilance Scale and the applied version of the Beck Depression Inventory. Body mass index was calculated for the subjects in accordance with the guidelines of the World Health Organization. The relationship between body vigilance and depression symptoms was measured using Pearson’s correlation coefficient, and since the depression symptoms variable followed approximately the normal distribution, correlations were confirmed using the nonparametric Spearman rank-order correlation coefficient. Hierarchical regression analysis was used to determine whether body vigilance has a moderating effect on the association between body mass index and depression symptoms. The purpose of this study was to provide additional information on the association between body vigilance and depression, as well as to provide new information on whether body vigilance affects the association between body mass index and depression symptoms. The study found that there was a statistically significant association between body vigilance and depression symptoms. The more subjects reported paying attention to bodily reactions, the greater their depression symptoms were. Thus the study confirms the association between subjectively measured body vigilance and depression symptoms. In this study, body vigilance was not found to have a moderating effect on the association between body mass index and depression symptoms. In the future, it would be relevant to study the connection between body vigilance and depression symptoms in more detail and with larger data. A better understanding of the connection would provide much-needed additional information about depression and could also be used to find new perspectives on intervention methods for depression.