Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli kuvata kulttuurituottajien kokemuksia johtajalta haetusta ja saadusta sosiaalisesta tuesta sekä negatiiviseksi että positiiviseksi koettujen tilanteiden yhteydessä. Tavoitteena oli myös kuvata sitä, millainen merkitys saadulla tuella on työntekijöille. Sosiaalista tukea on aikaisemmin tutkittu etenkin negatiivisten tilanteiden yhteydessä, joten ilmiön tarkastelu positiivisten tilanteiden yhteydessä tarjoaa uutta näkökulmaa aiheeseen. Negatiivisten ja positiivisten tilanteiden tarkastelu samassa tutkielmassa auttaa myös hahmottamaan näihin tilanteisiin kytkeytyvässä sosiaalisessa tuessa mahdollisesti ilmeneviä eroavaisuuksia. Tutkielman tutkimusote oli laadullinen ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynnettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää kulttuurituottajaa. Aineiston analyysi oli yhdistelmä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja teorialähtöistä analyysiä.
Tulosten perusteella supportiivisen viestinnän funktiot
eroavat toisistaan negatiivisten ja positiivisten tilanteiden yhteydessä. Negatiivisten tilanteiden yhteydessä supportiivisen viestinnän funktioita johtaja-alaissuhteessa ovat työn tehostaminen, työntekijän hallinnan tunteen vahvistaminen, yhteisöllisyyden luominen ja työntekijän organisaatioon sitoutumisen vahvistaminen. Positiivisten tilanteiden yhteydessä puolestaan tuen funktioita ovat työntekijän ammatti-identiteetin vahvistaminen, yhteisten tavoitteiden kirkastaminen, työntekijän arvostetuksi tulemisen kokemuksen ja työmotivaation lisääminen. Sosiaaliseen tukeen liittyviä odotuksia tarkasteltaessa työntekijät kokevat tulosten perusteella, että heiltä odotetaan oman sosiaalisen tuen tarpeen tunnistamista ja tuen tarpeesta viestimistä. Tämä odotus liittyy sekä negatiivisten että positiivisten tilanteiden yhteyteen. Johtajalta odotettaan negatiivisten tilanteiden yhteydessä työntekijöiden tuen tarpeen tunnistamista sekä emotionaalisen ja tiedollisen tuen tarjoamista. Positiivisten tilanteiden yhteydessä johtajalta odotetaan huomiointia ja tukemisen paikkojen ennakkosuunnittelua.
Tutkielman tulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia sosiaalisen tuen merkityksellisyydestä laadukkaiden työyhteisön vuorovaikutussuhteiden ylläpitämisessä. Supportiivisella viestinnällä on tärkeitä funktioita negatiivisten tilanteiden lisäksi positiivisten tilanteiden yhteydessä, mikä on syytä huomioida johtaja-alaissuhteen kehittämisessä. Supportiivisen viestinnän funktioiden ja työntekijöiden sosiaaliseen tukeen liittyvien odotusten tunnistaminen auttaakin kehittämään työyhteisön tukemisen prosesseja vastaamaan paremmin työntekijöiden tarpeita.
...
