Miten 4-6-vuotiaiden lasten oikeudet toteutuvat COVID-19 aiheuttamissa poikkeusoloissa? : lapsen ikätasoinen tiedottaminen ja huomioon ottaminen yhteiskunnallisessa kriisitilanteessa
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
COVID-19-pandemia levisi keväällä 2020 maailmanlaajuisesti aiheuttaen yhteiskunnallisen kriisin, minkä seurauksena Suomeen julistettiin poikkeusolot. Lasten näkökulma on syytä huomioida poikkeavassa tilanteessa, sillä nykytiedon valossa lapset reagoivat hyvinkin vakavasti yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin (ks. Koller, Nicholas, Gearing & Kalfa 2010; Oghenebrume 2020). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka 4-6-vuotiaiden lasten oikeudet toteutuivat COVID-19 aiheuttamissa poikkeusoloissa perheissä. Tutkimme ilmiötä erityisesti lasten tiedonsaannin ja huomioiduksi tulemisen näkökulmista.
Tutkimus toteutettiin mixed methods -menetelmällä eli laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistämällä. Menetelmien yhdistäminen mahdollisti uudenlaisen lähestymistavan ilmiön käsittelemiselle, mistä ei ollut aikaisempaa tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin sosiaalisen median alustoille lähetetyllä strukturoidulla kyselylomakkeella ja vastaajina toimivat 4-6-vuotiaiden lasten vanhemmat. Avoimet vastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin ja dikotomiset kysymykset IBM Statistics 24- ohjelmistolla sekä TEAMS Forms:lla.
Tutkimustulokset osoittivat, että kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat olivat kertoneet koronaviruksesta (COVID-19) lapsilleen. Koronaviruksesta keskusteltiin ikätasoisesti ja lasten tunteet huomioon ottaen, mutta osalla lapsista koronavirusta koskevat uutiset aiheuttivat pelkoa ja huolta. Toisaalta media nähtiin kuitenkin myös vapaa-ajan viettovälineenä: perheet pystyivät pitämään yhteyttä läheisiinsä ja osallistumaan erilaisiin etätapahtumiin.
Tutkimuksemme perusteella voidaan päätellä, että 4-6-vuotiaat lapset kykenevät ymmärtämään yhteiskunnallisen poikkeustilanteen ja koronaviruksesta tiedottaminen on tärkeää pelkojen sekä traumaperäisen stressihäiriön ehkäisemiseksi. Tutkimus nostaa esiin keinoja, joita perheet voivat hyödyntää vastaavanlaisessa kriisitilanteessa myös tulevaisuudessa.
...
The purpose of this research was to discover how children’s rights emerged within children aged 4 to 6 in the case of COVID-19. The research was focused on the appro- priate of informing children about the virus while taking account the crisis conditions. Therefore, in light of current knowledge it can be confirmed that children react gravely to society's changes.
The research methodological framework was based on mixed methods by mixing qualitative and quantitative approaches. Mixed methods provides the nontraditional manner of approach for studying the phenomenon of children’s rights which has never been studied before. Research data was collected by a structured questionnaire that was posted on various social media platforms. The questionnaire was answered by parents of 4 to 6 years old children. Open-ended answers were analysed by content analysis and dichotomic answers on IBM Statistics 24 (SPSS) and TEAMS Forms.
Research findings prove that all the participants have told their children about COVID-19. The coronavirus has been discussed age-appropriately and considerately way but for some children, coronavirus caused fear and anxiety because of news. On the other hand, media has been seen as a way for interaction between families and friends during the state of emergy and some families participated online events.
Due to our research children from 4 to 6 can understand the circumstances of society. Informing children is important for preventing protracted fright and posttraumatic stress disorder. The research revealed a course of action for families within a crisis in the future.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5332]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Lasten yksilöllisten lähtökohtien huomioon ottaminen ryhmätason suunnittelussa varhaiskasvatuksessa
Lehtonen, Sanni (2019)Tässä tutkimuksessa selvitettiin päiväkotien kasvattajatiimien toteuttamaa suunnittelua. Lisäksi tarkasteltiin kirjaamisen ja etenkin valmiin suunnitteluvälineen, Kasvattajayhteisön toimintatavat -suunnitelman, merkitystä ... -
Promoting Motor Development in Children in the COVID-19 era : Science and Applications
Fumagalli, Guido Guido; Getchell, Nancy; Sääkslahti, Arja; Tortella, Patrizia (Frontiers Media SA, 2022) -
Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyt
Sulkanen, Mimmu; Alasuutari, Maarit; Saranko, Lotta (Jyväskylän yliopisto, 2021)Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen perusteella noin viisivuotiaiden ... -
"Lapseni kertoi, että tuntuu hyvältä olla juuri sellainen lapsi, kun on" : 5-7-vuotiaiden lasten huoltajien ja varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä lasten itsetunnon vahvistamisesta
Tyynelä, Annika; Mäkinen, Minna (2021)Laadullinen tutkimuksemme kertoo 5–7-vuotiaiden lasten huoltajien ja varhaiskasvatuksen opettajien käsityksistä lasten itsetunnon vahvistamisesta. Tarkastelimme huoltajien ja varhaiskasvatuksen opettajien käsitysten eroja ... -
Varhaiskasvattajien ja lasten välisen vuorovaikutuksen laadun yhteys 5–6-vuotiaiden lasten itsesäätelytaitoihin
Seppälä, Tekla (2024)Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten varhaiskas vattajan ja lasten välisen vuorovaikutuksen laadun eri ulottuvuudet (käytöksen emotionaaliseen tuki ja oppimisen tuki) ovat yhteydessä lasten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.