Varhaiskasvattajien ja lasten välisen vuorovaikutuksen laadun yhteys 5–6-vuotiaiden lasten itsesäätelytaitoihin

Abstract

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten varhaiskas vattajan ja lasten välisen vuorovaikutuksen laadun eri ulottuvuudet (käytöksen emotionaaliseen tuki ja oppimisen tuki) ovat yhteydessä lasten itsesäätelytai toihin 5–6-vuotiaiden lasten lapsiryhmissä. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtä mään, mikä merkitys sukupuolella on lasten itsesäätelytaitojen kehittymisessä. Tutkielma on osa Jyväskylän yliopiston VUOKKO-pitkittäistutkimusta (Lerk kanen & Salminen, 2015–2019). Aineisto kerättiin 61 eri lapsiryhmistä havain nointisykleissä (N = 265) ja lapsien taitotestien avulla syksyllä 2018 (N = 188) ja keväällä 2019 (N = 175). Vuorovaikutuksen laatua tarkasteltiin Classroom asses ment scoring system Pre-K (Pianta ym., 2008) -mittarimuuunnoksen avulla. It sesäätelytaitoja - kognition joustavuutta, inhibitiokontrollia ja työmuistia – mi tattiin Head-Toes-Knees-Shoulders-mittarin (HTKS; McClelland ym., 2014) avulla. Analyysimenetelminä käytettiin kuvailevia tunnuslukuja, monitasomallia ja lineaarista regressioanalyysia. Tutkielma osoitti, että käytöksen emotionaaliseen tuen laatu oli korkeatasoista ja oppimisen tuen laatu oli matalaa lapsiryhmissä. Lapsiryhmien väliset erot itsesäätelytaidoissa eivät johtuneet vuorovaikutuksen laadusta, vaan yksilötason tekijöistä. Lasten aikaisempien itsesäätelytaitojen ja sukupuolen havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä myöhem piin itsesäätelytaitoihin. Tyttöjen taidot olivat poikien taitoja hieman korkeam pia. Tutkielman tulokset korostavat tarvetta ottaa huomioon sekä yksilön ja ryhmän vaikutuksen itsesäätelytaitojen kehittymisessä ja niiden tukemisessa, sekä kiinnittää huomiota oppimisen tuen ulottuvuuden tukemiseen.