Show simple item record

dc.contributor.advisorRintala, Pauli
dc.contributor.authorAhonen, Johan
dc.date.accessioned2020-09-11T05:51:56Z
dc.date.available2020-09-11T05:51:56Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/71730
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia motivointikeinoja yläkoulun liikunnanopettajat käyttävät, millaisia asioita pidetään motivoinnin kannalta tärkeinä sekä millaisia haasteita he kokevat oppilaiden motivointiin liittyvän liikuntatunneilla. Tutkimuksen teoreettisessa osassa kuvailin suomalaista liikunnanopetusta, perehdyin tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimineeseen itsemääräämisteoriaan ja tutkin sisäisen motivaation yhteyttä liikuntamotivaatioon. Lisäksi avasin liikunnanopetuksen haasteita motivoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena oli kaksi miesliikunnanopettajaa ja kolme naisliikunnanopettajaa, joilla oli vähintään kolmen vuoden kokemus liikunnanopetuksesta yläkoulussa. Toteutin tutkimuksen laadullisin menetelmin ja keräsin aineiston puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Aineiston analyysissa hyödynsin sekä teorialähtöistä että teoriaohjaavaa analyysia ja kvantifiointia eri tutkimuskysymysten mukaan. Tulosten mukaan itsemääräämisteoria näkyy liikunnanopettajien käyttämissä motivointikeinoissa erityisesti oppilaan koetun pätevyyden tukemisena. Koetun pätevyyden tukeminen voi ilmetä esimerkiksi kannustavana palautteena tai oppilaiden eriyttämisenä. Toiseksi eniten liikunnanopettajien käyttämissä motivointikeinoissa painottui oppilaan autonomian tukeminen. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukeminen ei tullut esiin suoraan opettajien motivointikeinoissa. Sen sijaan ulkoiseen motivaation liittyviä keinoja ilmeni hieman, muttei läheskään yhtä paljon kuin koettuun pätevyyteen tai autonomiaan liittyviä. Liikunnanopettajat kokivat yläkouluikäisten motivoinnissa merkitykselliseksi yksilön huomioimisen, opettajan vuorovaikutustaidot ja esimerkillisyyden. Motivoinnin onnistumisen kannal-ta koettiin tärkeäksi myös oppilaiden orientointi hyvissä ajoin liikuntatuntien aiheisiin. Lisäksi tiedollisen perustelun koettiin toimivan tehokkaana motivointikeinona. Liikunnanopettajat korostivat oppilasryhmän luonteen merkitystä motivoinnissa. Opettajien kokemusten mukaan keskeisimmiksi motivoinnin haasteiksi nousivat oppilasryhmän heterogeenisyys, ryhmädynamiikan ongelmat sekä murrosikä ja siihen liittyvät lieveilmiöt. Oppilasryhmän heterogeenisyys näkyy opettajien mukaan siten, että oppilailla on erilaisia kiinnostuksen kohteita, liikuntasuhteet ovat erilaisia ja eritasoista tukea tarvitsevia oppilaita on lähes joka ryhmässä. Murrosikään liittyvät haasteet näkyivät opettajien kokemusten mukaan oppilaiden itsetunnon ongelmina, vastahakoisena käytöksenä ja passiivisuutena. Opettajat eivät pääsääntöisesti pitäneet resursseja merkittävinä motivointiin vaikuttavana tekijänä, tosin iso ryhmä ja huonot välineet koettiin osan mielestä haasteena. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tähän tutkimukseen osallistuneet liikunnanopettajat käyttävät pääasiassa motivointikeinoja, jotka aiemman tutkimustiedon perusteella vahvistavat oppilaiden sisäistä motivaatiota ja sitä kautta tukevat liikunnanopetuksen yhtä päätavoitetta. Pieni yllätys oli se, ettei motivointikeinoissa näkynyt suoraan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukeminen. Toisaalta motivoinnissa koettiin tärkeäksi opettajan kannustavuus ja vuorovaikutustaidot, mikä voi ainakin epäsuorasti luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nämä piirteet opettajassa ovat tutkimusten mukaan myös oppilaille tärkeitä. Tulokset opettajien kokemista motivoinnin haasteita eivät olleet erityisen yllättäviä. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia oppilaiden kokemuksia opettajien motivoinnista ja mahdollisesti vertailla opettajien ja oppilaiden kokemuksia keskenään.fi
dc.format.extent62
dc.language.isofi
dc.subject.otheritsemääräämisteoria
dc.subject.othersisäinen motivaatio
dc.subject.othermotivoinnin haasteet
dc.titleItsemääräämisteoria yläkoulun liikunnanopettajien käyttämissä motivointikeinoissa ja koetut haasteet motivoinnissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202009115831
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntapedagogiikkafi
dc.contributor.oppiainePhysical Education Teacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi502
dc.subject.ysomotivaatio
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysomotivointi
dc.subject.ysokoululiikunta
dc.subject.ysoliikunnanopettajat
dc.subject.ysoyläkoulu


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record