Vastavalmistuneiden liikunnanopettajien valmiudet tukea psykologisia perustarpeita ja tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vastavalmistuneiden liikunnanopettajien valmiuksia tukea psykologisia perustarpeita ja tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Tavoitteena oli myös avata liikunnanopettajakoulutuksen merkitystä näiden tekijöiden kehittymisessä ja nostaa esiin aiheeseen liittyviä asioita, joihin koulutuksessa tulisi panostaa enemmän. Pyrkimyksenä oli myös tuoda esiin vastavalmistuneiden opettajien kokemuksia omien valmiuksien tasosta suhteessa koulumaailman vaatimuksiin. Tutkimuksen uutuusarvo on suuri, koska vastaavanlaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimuksen kohteena olivat ensisijaisesti Liito Ry:n jäsenistä koostuvat vastavalmistuneet liikunnanopettajat, joilla oli 1–5 vuoden kokemus liikunnan opettamisesta. Heitä verrattiin 6–20 ja yli 20 vuotta työskennelleiden liikunnanopettajien ryhmiin. Lisäksi tarkastelimme kaikkia kyselyyn vastanneita liikunnanopettajia selvittäessä opetusryhmän koon ja opetettavan kouluasteen vaikutusta motivaation tukemiseen liikuntatunneilla. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat itsemääräämisteoria (Deci & Ryan 1985) ja tavoiteorientaatioteoria (Nicholls 1989). Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin ja keräsimme aineiston sähköisellä kyselylomakkeella. Aineiston analyysissä hyödynsimme faktorianalyysiä, Cronbachin Alfa:a, riippumattomien otosten T-testiä ja yksisuuntaista varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulosten mukaan vastavalmistuneilla liikunnanopettajilla on hyvät valmiudet tukea psykologisia perustarpeita ja tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Liikunnanopettajakoulutuksella on ollut suuri vaikutus vastavalmistuneille liikunnanopettajille, ja he kokivat koulutuksen merkityksen suuremmaksi verrattuna muihin ryhmiin. Puolestaan koulumaailman vaatimuksista huolimatta vastavalmistuneiden pedagogiset taidot riittivät tukemaan psykologisia perustarpeita ja tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa liikuntatunneilla. Vastavalmistuneet ilmoittivat kohtaavansa kaikista tutkittavista harvimmin tilanteita, joissa he eivät kyenneet tukemaan oppilaiden psykologisia perustarpeita tai tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Lisäksi vastavalmistuneet ja kokeneimmat opettajat kokivat 6–20 vuotta työelämässä olleisiin verrattuna harvemmin omien pedagogisten taitojen riittämättömyyttä tukea koettua pätevyyttä liikuntatunnilla. Opetettavalla kouluasteella oli vaikutusta opettajien valmiuksiin tukea tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Korkein keskiarvo oli sekä lukiossa että yläkoulussa opettavilla opettajilla ja heikoimman keskiarvon saivat lukion liikunnanopettajat. Tutkimuksen avointen kysymysten vastauksissa nousi esille, että esimerkiksi ryhmäkoko, ryhmädynamiikka sekä oppilaiden kilpailusuuntautuneisuus ovat tekijöitä, jotka heikentävät vastavalmistuneiden liikunnanopettajien valmiuksia tukea psykologisia perustarpeita ja tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa. Opettajakoulutuksessa tulisikin jatkossa tarjota enemmän mahdollisuuksia harjoitella opettamista suurissa ja heterogeenisissä oppilasryhmissä, jotta vastavalmistuneiden valmiuksia voitaisiin kehittää entisestään.