Monilääkityksen yhteys kotona asuvien 70-85 -vuotiaiden henkilöiden fyysiseen aktiivisuuteen

Abstract

Ikääntymiseen liittyy vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja lisääntynyt monilääkitys. Yhdessä nämä lisäävät huomattavasti fyysisen toimintakyvyn heikentymisen riskiä. Monilääkitykseksi katsotaan tilanne, jolloin henkilöllä on lääkärin määräämänä säännöllisessä käytössä vähintään viisi eri lääkettä. Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko monilääkityksellä yhteys ikääntyneiden henkilöiden fyysiseen aktiivisuuteen ja kävelykykyyn sekä ennustaako monilääkitys fyysisen aktiivisuuden ja kävelykyvyn muutosta kuuden kuukauden liikuntaharjoittelun sekä yhdistetyn liikunta- ja kognitiivisen harjoittelun aikana. Tutkielman aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Gerontologian tutkimuskeskuksen Promoting safe walking among older people (PASSWORD) -tutkimuksen alku- ja välimittausten (6 kk) aineistoja. Tutkittavat (n=314) olivat 70-85-vuotiaita kotona asuvia jyväskyläläisiä, joilla ei ollut vakavia sairauksia tai kognition heikentymää. Reseptilääkkeiden käyttöä selvitettiin kyselylomakkeen avulla ja Efficapotilastietojärjestelmästä saatujen tietojen avulla. Tutkittavat satunnaistettiin kahteen tutkimusryhmään; liikuntainterventio (LIIKU) tai liikunta- ja kognitiivinen (LIIKUKO) interventio. Liikuntainterventio sisälsi viikoittain yhden ohjatun kuntosaliharjoituksen ja yhden ohjatun kävelyharjoituksen. Näiden lisäksi tutkittaville annettiin kotiharjoitusohjelma, joka keskittyi alaraajojen lihasvoiman, tasapainon sekä liikkuvuuden kehittämiseen. Kognitiivinen interventio sisälsi toiminnanohjauksen kolmen osa-alueen, inhibition, työmuistin ja kognitiivisen joustavuuden harjoittamisen. Tietokonepohjainen harjoittelu koostui neljästä tehtävästä ja intervention edetessä onnistumisten myötä testin suorittaminen nopeutui. Tässä tutkielmassa näiden tutkimusryhmien tutkittavat jaettiin edelleen alaryhmiin monilääkityksen perusteella; monilääkitty tai ei-monilääkitty. Ryhmien välisiä eroja fyysisen aktiivisuuden ja kävelykyvyn suhteen tarkasteltiin riippumattomien otosten t-testillä, χ2-testillä ja Fisherin tarkalla testillä. Ryhmien välisiä eroja liikunta-aktiivisuuden muutoksessa tarkasteltiin toistettujen mittausten varianssianalyysillä ja siihen liittyvällä parivertailu (post hoc) testillä. Lähtötilanteessa monilääkittyjen ja ei-monilääkittyjen tutkittavien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja 6-minuutin kävelymatkan (p=0.022) ja kohtalaisen- tai reippaan aktiviteetin välillä (p=0.005). Ei-monilääkittyjen 6-minuutin kävelymatkan tulos oli 21.4 metriä pidempi kuin monilääkittyjen ja kohtalaisen- tai reippaan aktiviteetin määrä päivässä 6.8 minuuttia enemmän kuin monilääkityillä. Kohtalainen ja reipas aktiviteetti lisääntyi kaikissa tutkituissa ryhmissä tilastollisesti merkitsevästi (p<0.001) kuuden kuukauden intervention aikana. Ajan ja ryhmän yhdysvaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0.966). Lääkitysryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi (p=0.011) toisistaan kohtalaisen ja reippaan fyysisen aktiivisuuden suhteen yli aikapisteiden: ei-monilääkityillä LIIKUKO ryhmäläisillä päivittäinen kohtalainen ja reipas fyysinen aktiivisuus oli suurempaa kuin monilääkityillä LIIKUKO ryhmäläisillä. Johtopäätöksenä todetaan, että monilääkityksellä on yhteys ikääntyneiden henkilöiden fyysiseen aktiivisuuteen ja kävelykykyyn, mutta se ei vaikuta liikuntaintervention aiheuttamaan fyysisen aktiivisuuden muutokseen. Lisää tutkimusta tarvitaan selvittämään, mitkä lääkeaineet erityisesti yhdessä käytettynä aiheuttavat muutoksia fyysisessä aktiivisuudessa. Lisäksi kognitiivisen harjoittelun mahdollisia positiivisia vaikutuksia monilääkittyjen henkilöiden toimintakykyyn tulisi tutkia tarkemmin.

Aging is associated with decreased physical activity and increased amount of polypharmacy. Together, these significantly increase the risk of physical impairment. Polypharmacy is a situation in which a person has at least five different medications for regular use prescribed by a doctor. The purpose of this master’s thesis was to find out whether polypharmacy has association with physical activity and walking ability among 70−85-years old community-dwelling people and whether plolypharmacy predicts changes in physical activity and walking ability during six months of exercise and combined exercise and cognitive training. The data of the thesis was based on the data of the baseline and 6- months follow- up measurements of the Promoting safe walking among older people (PASSWORD) study of the Faculty of Sports Science of the University of Jyväskylä and the Gerontology Research Center. The subjects (n = 314) were 70-85-years old community-dwelling citizens of Jyväskylä who did not have serious illnesses or cognitive impairment. The use of prescription drugs was analyzed by using a questionnaire and comparing the data from the Effica patient information system. Subjects were randomized into two study groups; exercise intervention (LIIKU) or exercise and cognitive (LIIKUKO) intervention. The exercise intervention included one guided gym workout and one guided walking workout each week. In addition to these, subjects were given a home exercise program that focused on improving lower limb muscle strength, balance, and mobility. Cognitive intervention included the exercise of three components of executive functions, namely inhibition, working memory, and cognitive flexibility. The computer-based training consisted of four tasks, and as the intervention progressed, the completion of the test accelerated with success. In this study, subjects in these study groups were further subdivided into subgroups based on drug therapy; polypharmacy or non-polypharmacy. Differences between groups in terms of physical activity and walking ability were examined by independent sample t-test, χ2-test, and Fisher's exact test. Differences between groups in the change in exercise activity were examined by analysis of variance of repeated measures and the associated pairwise comparision (post hoc) test. At baseline, there were statistically significant differences between 6-minute walk (p = 0.022) and moderate or vigorous activity (p = 0.005) between polypharmacy and non-polypharmacy groups. Subjects in the non-polypharmacy group walked for 21.4 meters more in the 6-minute walking test and engaged in moderate to vigorous activity for 6.8 minutes more per day than subjects with polypharmacy.Moderate and vigorous activity improved statistically significantly (p <0.001) in all groups studied over the six-month intervention. The interaction between time and group was not statistically significant (p = 0.966). The medication groups differed statistically significantly (p=0.011) in terms of moderate and vigorous physical activity over time points: non-polypharmacy group with cognitive training had higher daily moderate and vigorous physical activity than polypharmacy group without cognitive training. In conclusion, polypharmacy is associated with physical activity and walking in older people, but does not affect the change in physical activity caused by exercise intervention. More research is needed to find out which drugs, especially when used together, cause changes in physical activity. In addition, the potential positive effects of cognitive training on the functional capacity of multidrug-treated individuals should be further investigated.