Tuloksenohjauksen esiintyvyys suurimpien pohjoismaisten yritysten tilinpäätöstiedoissa vuosina 2010–2019

Abstract

Laskentatoimen akateemisessa tutkimuksessa on jo vuosikymmenten ajan ollut läsnä tuloksenohjauksen käsite, ja sen alalajiksi tunnistettu kosmeettinen tuloksenohjaus, jonka mukaan yritysjohdolla on tietyissä tilanteissa taipumus manipuloida kirjanpidollisin tai liiketoiminnallisin ratkaisuin lukuja, joita se raportoi tilinpäätöksessään. Aiemmissa tutkimuksissa ilmiön on tunnistettu olevan läsnä maailmanlaajuisesti, joskin sen on esitetty olevan vähäisempää kehittyneissä maissa, joissa regulaatio ja sijoittajansuoja ovat suhteellisen korkealla tasolla. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda käsitys ilmiön esiintyvyyden nykytilasta Pohjoismaissa (lukuun ottamatta Islantia johtuen maan osakemarkkinoiden pienestä koosta) sekä tuoda tarkasteluun pörssiyhtiöiden ja suurimpien listaamattomien yhtiöiden väliset erot ja yhtäläisyydet ilmiön esiintyvyyden suhteen. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pörssiyritysten sekä suurimpien listaamattomien yritysten tilikauden tulokset analysoidaan tilastollisin menetelmin vertaamalla tilikauden tulosten toisen numeron jakaumaa Benfordin jakaumaan, jonka on havaittu soveltuvan hyvin laskentatoimen informaation tarkasteluun. Aineisto koostuu yhteensä 16050 positiivisesta nettotuloksesta neljästä Pohjoismaasta, joiden kaikkien sisällä aineisto jakautuu vielä pörssilistattujen ja listaamattomien yhtiöiden osa-aineistoihin. Kaikkien osa-aineistojen osalta tilikauden tulosten toisen numeron jakaumaa verrataan odotettuun jakaumaan khii toiseen -yhteensopivuustestillä, koska kosmeettisen tuloksenohjauksen on havaittu esiintyvän juuri toisen numeron jakauman eriävyytenä odotetusta. Tämän lisäksi jokaisen yksittäisen numeron odotetun ja havaitun frekvenssin perusteella näille esitetään yhtenevyyttä mittaava z-testisuure. Tulokset osoittivat ilmiön olevan aiempien tutkimusten tapaan edelleen läsnä Pohjoismaissa. Tulokset eivät olleet täysin samansuuntaisia maiden välillä, vaan eroja löytyi ilmiön esiintyvyydessä niin maakohtaisesti kuin senkin perusteella, oliko kyseessä maan pörssiin listautuneet yritykset vai suurimmat listaamattomat yritykset. Tulokset maakohtaisista eroista olivat paljolti linjassa aiemman tutkimuksen kanssa ja tukevat aiempaa näyttöä siitä, että tuloksenohjauksen ilmenemisestä huolimatta sen mittakaava Pohjoismaissa on vähäistä, mikä puhuu pohjoismaalaisten yritysten tilinpäätösinformaation suhteellisen hyvän laadun puolesta.