Hoitohenkilöstön eettinen kuormittuneisuus ja sen yhteys työuupumukseen : työn merkityksellisyys yhteyttä muuntavana tekijänä

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella hoitohenkilöstön kokemaa eettistä kuormittuneisuutta ja sen yhteyksiä työuupumukseen. Eettistä kuormittuneisuutta tarkasteltiin työssä kohdattavien eettisesti haastavien tilanteiden yleisyyden ja niistä aiheutuvan omantunnon stressin voimakkuuden kautta. Lisäksi tutkittiin, muuntaako työn merkityksellisyys eettisen kuormittuneisuuden ja työuupumuksen välistä yhteyttä. Tutkimuksen teoreettisena mallina toimi työn vaatimusten ja voimavarojen malli (Bakker & Demerouti, 2017), jonka avulla eettistä kuormittuneisuutta tarkasteltiin työn vaatimustekijänä ja työn merkitykselliseksi kokemista puolestaan voimavaratekijänä. Tutkimus kohdistui suomalaisen sairaanhoitopiirin hoitotyötä tekevään henkilöstöön (n = 735) ja heistä suurin osa toimi erilaisissa hoitajan tehtävissä (73,3 %). Tutkittavista 87,6 % oli naisia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että yleisimmin kohdattavia eettisesti haastavia tilanteita olivat kokemukset potilaiden riittämättömästä kohtelemisesta ja ristiriitaisten vaatimusten kohtaaminen työssä. Tällaisista tilanteista koettiin myös paljon omantunnon stressiä. Hierarkkisten regressioanalyysien tulokset osoittivat, että eettinen kuormittuneisuus oli myönteisesti yhteydessä työuupumukseen. Toisin sanoen mitä useammin työntekijä oli kohdannut eettisesti haastavia tilanteita, sitä enemmän hän koki uupumusasteista väsymystä sekä kyynistymistä. Vastaavasti mitä enemmän vastaaja koki edellä mainituista tilanteista omantunnon stressiä, sitä enemmän hän koki uupumusasteista väsymystä ja kyynistymistä. Lisäksi tulokset osoittivat työn merkityksellisyyden olevan kielteisesti yhteydessä työuupumukseen. Toisin sanoen mitä merkityksellisemmäksi työntekijä koki työnsä, sitä vähemmän hän koki uupumusasteista väsymystä ja kyynistymistä. Työn merkityksellisyyden ei kuitenkaan havaittu suojaavan eettisen kuormittuneisuuden aiheuttamalta työuupumukselta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että eettinen kuormittuneisuus on riskitekijä työuupumukselle. Hoitoalalla eettisen kuormittuneisuuden seuraukset voivat ulottua työntekijän itsensä lisäksi myös potilaaseen ja organisaatioon. Näin ollen organisaatioissa tulisi varmistaa, että terveydenhuollolle tyypillisistä tehokkuusvaatimuksista huolimatta työolosuhteet mahdollistaisivat henkilöstön työskentelyn sääntöjen, normien ja arvojen mukaisesti. Lisäksi olisi tärkeää kehittää hoitohenkilöstön valmiutta eettisesti haastavien tilanteiden kohtaamiseen avoimen keskustelun ja koulutusten avulla.