Lasten ja nuorten hampaiden harjaustiheyteen yhteydessä olevat tekijät – muutokset 7–13 ikävuosien välillä : LATE-aineiston tuloksia

Abstract

Suunterveys on merkittävä osa yleisterveyttä. Suomalaislasten ja -nuorten suunterveyttä on edistetty järjestelmällisesti jo usean vuosikymmenen ajan, mutta suositusten mukainen hampaiden harjaus ei siitä huolimatta toteudu suurella osalla lapsista ja nuorista. Myös lasten ja nuorten suusairaudet ovat varsin yleisiä maksuttomasta suun terveydenhuollosta huolimatta. Perheen sosioekonominen asema on yhteydessä lasten ja nuorten terveystottumuksiin, ja lapsuudessa muodostuneet tottumukset näkyvät usein vielä aikuisuudessakin. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosioekonomisten tekijöiden, karieksen esiintyvyyden, suun terveydenhuollon palveluiden käytön sekä ravitsemustottumusten yhteyttä lasten ja nuorten hampaiden harjaustiheyteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös harjaustiheydessä iän myötä tapahtuvia muutoksia sekä muutosta selittäviä tekijöitä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lasten ja nuorten terveysseurantatutkimusta sekä Lasten ja nuorten terveysseurannan jatkotutkimusta. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tarkasteltiin 1-luokkalaisten lasten (n=1081) kyselyaineiston tuloksia frekvenssijakaumien, ristiintaulukoinnin ja ꭓ²-testin avulla. Tutkimuksen toisessa osiossa tarkasteltiin 1-luokkalaisten (n=548) kysely- ja jatkokyselyaineiston tuloksia frekvenssijakaumien, ristiintaulukoinnin, ꭓ²-testin sekä toistomittausten varianssianalyysin avulla. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa tutkittavien keski-ikä oli keskimäärin 7 vuotta ja toisessa osiossa keskimäärin 7 vuotta ja 13 vuotta. Tutkimuksen tulosten mukaan suositusten mukainen hampaiden harjaustiheys ei toteutunut suurella osalla 7-vuotiaista lapsista ja 13-vuotiaista nuorista. Harjaustiheydessä esiintyi eriarvoisuutta ja sukupuolittuneisuutta. Parempi sosioekonominen asema, kariesvapaa hampaisto sekä säännölliset ravitsemustottumukset olivat yhteydessä parempaan hampaiden harjaustiheyteen niin lapsuudessa kuin nuoruudessa. Suun terveydenhuollon palveluissa havaittu yhteys nuorten harjaustiheyteen oli negatiivista. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellut tekijät lapsuudessa olivat suun terveydenhuollon palveluita lukuun ottamatta yhteydessä hampaiden harjaustiheyteen nuoruudessa. Harjaustiheys kasvoi iän myötä erityisesti tytöillä ja aika ja sukupuoli selittivät harjaustiheydessä tapahtuvaa kasvua 7–13 ikävuosien välillä. Lapset ja nuoret kaipaavat edelleen säännöllistä ja järjestelmällistä suunterveyden edistämistä. Positiiviset mallit ja puitteet ovat merkittäviä tekijöitä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, ja suunterveyden edistäminen tulisikin kohdistaa koko perheelle. Suun terveydenhuollossa olisi hyödyllistä kehittää selkeät terveyden edistämisen toimintamallit ja tarjota lisäkoulutusta potilaslähtöiseen terveyden edistämiseen.

Oral health is an essential part of the overall health. Oral health of Finnish children and adolescents has been promoted systematically over decades. However, toothbrushing frequency as recommended doesn’t occur to major portion of children and adolescents. Also, oral diseases are common in childhood and adolescence despite of the free of charge oral healthcare. Family’s socioeconomic status is connected with healthcare habits of children and adolescents, and the habits learnt in childhood, are usually seen in adulthood also. The purpose of this thesis was to find out, how socioeconomic status, caries incidence, use of dental services and nutrition habits are related to the toothbrushing frequency of children and adolescents. Also changes in the toothbrushing frequency with age and factors behind the change was viewed. Data from the Child Health Monitoring Development project pilot study and from its follow-up study conducted by Finnish institute for health and welfare was used as a research material. In the first section of the thesis first grade students (n=1081) self-administered questionnaires results were viewed by frequency distribution, cross-tabulation and chi-square test. In the second section of the thesis first grade students (n=548) self-administered questionnaires and follow-up questionnaires results was viewed by frequency distribution, cross-tabulation, chi-square test and repeated measures of Anova. In the first section of the thesis the average age of the subjects was 7 years and in the second section average age was 7 years and 13 years. According to the results of the thesis toothbrushing frequency was not in accordance with the recommendations by major portion of the 7-year-old children and 13-year-old adolescents. There was inequality and gender differences in the brushing frequency. Better socioeconomic status, caries free dentition and regular nutrition habits were associated with better toothbrushing frequency in the childhood and in the adolescence. The association seen between dental services and adolescents toothbrushing frequency was negative. Expect for the dental services, the factors viewed in childhood were associated with the toothbrushing frequency in adolescence. Toothbrushing frequency increased by age especially with girls and time and sex explained the increase in the toothbrushing frequency between ages 7–13. Children and adolescence are still in need for regular and systematic oral health promotion. Positive models and settings are major factors in the health promotion of children and adolescence, and oral health promotion should be targeted to the whole family. It would be beneficial to develop clear healthcare promotion models in the dental units and to offer additional training to the dental staff for patient-centred health promotion.