Vaikuttaa siltä, että vähemmistöjen kohtaamasta syrjinnästä työhönotossa ollaan nykyisin yhä tietoisempia. Syrjinnällä tarkoitetaan eriarvoiseen asemaan asettamista ilman hyväksyttävää syytä jonkin lainsäädännössä kielletyn syrjintäperusteen perusteella. Vähemmistöjen kokeman syrjinnän on tutkimuksissa havaittu olevan suurinta rekrytointivaiheessa. Rekrytoinnissa syrjintää voi tapahtua esimerkiksi, kun työnhakija jätetään valitsematta työhön jollakin kielletyllä syrjintäperusteella. Yhdeksi ratkaisuksi tähän on esitetty anonyymiä rekrytointia, jonka pääasiallisena tarkoituksena on parantaa työnhakijoiden yhdenvertaisuutta ja lisätä henkilöstön monimuotoisuutta.
Vantaan kaupunki aloitti kesällä 2019 toistaiseksi Suomen laajimman anonyymin rekrytointikokeilun. Usea muukin kaupunki on viime aikoina päätynyt kokeilemaan tai on suunnittelemassa anonyymiä rekrytointia. Tästä aiheesta ei kuitenkaan ole juuri ollenkaan tehty kotimaista tutkimusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin osaltaa
n vastata tuohon puutteeseen. Anonyymiä rekrytointia tarkastellaan rekrytoinnin tasa-arvon, työnhakijoiden yhdenvertaisuuden sekä monimuotoisuuden muodostamassa viitekehyksessä.
Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla Vantaan kaupungilla anonyymiin rekrytointikokeiluun osallistuneita henkilöitä. Haastattelu-aineistoa analysoitiin käyttämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa tarkastellaan Vantaan kaupungin rekrytointikokeilun onnistumista sekä tuodaan esille anonyymin rekrytointimenetelmän mahdollisuuksia, heikkouksia ja kehittämistarpeita.
Kansainvälisissä tutkimuksissa anonyymin rekrytoinnin on usein todettu lisäävän hakijoiden yhdenvertaisuutta ja vaikuttavan myönteisesti henkilöstön monimuotoisuuteen. Nämä olivat myös Vantaan kaupungin anonyymin rekrytointikokeilun tavoitteita. Kokeilun toivottiin kannustavan kaikenlaisia ihmisiä hakemaan kaupungin avoimia työpaikkoja. Muita tavoitteita olivat henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin prosessien tarkastelu. Kokeilun aikaiset vaikutukset hakijoihin jäivät pääpiirteittäin maltillisiksi, mutta muissa tavoitteissa onnistuttiin. Anonyymin rekrytointimenetelmän koettiin antavan varmuutta siitä, ettei rekrytointipäätöksiin vaikuta työtehtävän kannalta epäolennaiset ominaisuudet, kuten hakijan sukupuoli, ikä tai etninen tausta. Kokemukset olivatkin valtaosin positiivi-sia ja anonyymi rekrytointimenetelmä otettiin hyvin vastaan niin rekrytoijien kuin työnhakijoiden puolesta. Menetelmän käyttö onkin jatkunut Vantaalla myös kokeilun jälkeen.
...
