Tutkielma käsittelee Isisin kalifaattiin lähteneitä ja al-Holin leirillä eläviä suomalaisia ja eurooppalaisia naisia koskevaa julkista keskustelua. Tutkimuksen teoreettis-metodologinen perusta on diskursiivisessa kategoria-analyysissä ja se asemoituu osaksi feminististä sosiaalityön tutkimusta. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisiin identiteettikategorioihin Isis-naisia kategorisoidaan, miten Isis-naisten kategorisointi tuottaa heille poikkeavuutta ja toisaalta pyrkii purkamaan sitä ja miten Isis-naisten sukupuoli näkyy heitä koskevissa kategorisaatioissa. Tutkimuksen kehys on globaalissa ja rakenteellisessa sosiaalityössä, sillä tutkimusaihe ylittää kansallisvaltioiden rajat ja tutkimus pyrkii osoittamaan ja tekemään tunnistettaviksi Isis-naisiin liittyviä arkiajattelun stereotypioita. Aineistona tutkimuksessa on käytetty Helsingin Sanomien kirjoituksia eri osastoilta aikavälillä 1.1.2019 – 30.4. 2020.
Tutkielmassa tarkastellaan kategoriaa ”Isis-naiset” stereotypisoivana kategoria
na, joka on rakentunut selittämään sosiaalisen järjestyksen murtumakohdassa syntynyttä tilannetta, jossa eurooppalaisia ja suomalaisia naisia lähti ensin terroristijärjestön kalifaattiin ja joutui sitten syyrialaiselle vankileirille. Olen paikantanut aineistostani viisi Isis-naisille julkisessa keskustelussa tuotettua identiteettikategoriaa, jotka toimivat määreinä pohjakategorialle Isis-naiset. Olen nimennyt ne uhrin, terroristin, muslimin, äidin ja kansalaisen kategorioiksi. Isis-naisten terro¬risti-kategorisaatio määrittää heidät poikkeaviksi, sillä kategoriaan ”terroristi” liitetään normien rikkominen. Myös Isis-naisten kategorisaatioiden ”terroristi” ja ”äiti” välinen ristiriita toimii tulkintani mukaan poikkeavuutta tuottavana, ja Isis-naiset määrittyvät äiteinä poikkeaviksi. Isis-naisten poik-keavuutta pyritään aineistossani purkamaan käyttämällä heistä kilpailevia kategorioita ”muslimi” ja ”kansalainen”. Isis-naiset itse pyrkivät usein määrittelemään itsensä uskonnollisuutensa kautta. Isis-naiset pyrkivät myös irtautumaan heihin liitettyjen kategorioiden negatiivisista määreistä, kuten väkivallasta, ja siten määrittymään ennemmin uhreiksi kuin syyllisiksi.
Tutkimuksen tulokset kertovat, että Isis-naisten sukupuoli tuottaa Isis-naisille poikkeavuutta, sillä Isis-naiset eivät täytä terroristin eivätkä äidin identiteettikategorioihin liittyviä kulttuurisia odotuksia. Naiseus kuitenkin myös erottaa Isis-naiset Isis-miehistä, varsinaisista terroristeista ja siten syyllisistä julkisessa keskustelussa, jossa neuvotellaan syyllisyydestä ja syyttömyydestä. Siten sukupuoli näyttää tulkintani perusteella vaikuttavan Isis-naisten poikkeavuutta tuottavaan kategorisointiin paradoksaalisesti sekä sitä vahvistaen että sitä purkaen.
...
