Näkymätön sukupuoli : kehitysmaiden naisten representaatiot STT:n ja Helsingin Sanomien ulkomaanuutisissa

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan ulkomaanuutisissa esiintyviä kehitysmaiden naisia. Tarkoituksena on hahmottaa ja jäsentää ne esitystavat, joilla ulkomaanuutiset rakentavat tulkintaa kehitysmaiden naisista.

Kehitysmaajournalismia on tutkittu viime vuosina monista näkökulmista, mutta jostain syystä huomio on kiinnittynyt sukupuoleen vain pintapuolisesti. Koska sukupuolten välinen epätasa-arvo on yksi kehitysmaiden tilanteeseen keskeisesti vaikuttava tekijä, on syytä tarkastella, millaisia representaatioita joukkoviestimet sukupuolista rakentavat. Onko sukupuolten välisen eriarvoisuuden ja median tarjoamien representaatioiden välillä yhteys?

Aineistonani ovat STT:n ja Helsingin Sanomien ulkomaanuutiset kuukauden ajalta. Varsinainen tutkimusprosessi jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä työvaiheessa metodina on määrällinen sisällönerittely, jossa tarkastelen yleisellä tasolla uutisten sisältöä ja toimijoita. Toinen työvaihe pohjautuu tyypittelyyn. Tutkin diskursiivisen ja semioottisen analyysin keinoin, millaisia naistyyppejä uutiset kehitysmaiden naisista rakentavat.

Työn lopussa pohdin, mitkä seikat vaikuttavat kehitysmaiden naisille rakentuvien representaatioiden syntyyn. Uutiseen vaikuttavat paitsi journalistisessa työprosessissa tehdyt ratkaisut, myös uutisen sijoituspaikka eli sen kulttuurinen ympäristö.

Osoitan, että kehitysmaiden naiset jäävät ulkomaanuutisissa useimmiten näkymättömiksi. Tulokset osoittavat lisäksi, että jutuissa esiintyvät naiset saavat uutisen diskurssissa pääasiassa toissijaisen roolin.

Työn viimeisessä, pohdiskelevassa loppuluvussa kyseenalaistan ja kritisoin uutistyön lainalaisuuksia. Ulkomaantoimitusten työ perustuu suurelta osin kiireeseen ja rutiiniin, joka heijastuu aihe- ja näkökulmavalintoihin. Tehdyt ratkaisut vaikuttavat journalismin laatuun - hyvässä ja pahassa. Journalismi vahvistaa ja kierrättää vallitsevia stereotypioita, mutta sillä on myös mahdollisuus haastaa niitä. Hyvän journalismin kannalta on perusteltua kyseenalaistaa median toimintamalleja ja kysyä, voisiko asiat esittää toisin.