Yläraajakuormitus leipomon lähettämötyössä : älyvaateteknologia fyysisen kuormituksen mittaamisessa
Authors
Date
2020Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tuki− ja liikuntaelimistön sairaudet (TULE-sairaudet) ovat mielenterveysongelmien ohella yleisimpiä
syitä sairauspoissaoloihin ja niistä aiheutuu Suomelle vuosittain arviolta 3–4 miljardin kustannukset.
Automatisaation lisääntyessä yläraajojen rasitusvammojen esiintyvyys on laskenut kuormittavien ja
suurta voimaa vaativien töiden vähentyessä. On kuitenkin tiettyjä työvaiheita, joiden automatisointi ei
ole mahdollista tai kannattavaa. Leipomoyritys Vaasan Oy:n tilastojen mukaan tule-sairaudet olivat
yleisin syy (62%) sairauspoissaoloihin heidän lähettämötyössään vuonna 2019. Yleisimpiä tule-vaivoja
lähettämöissä olivat yläraajaoireet (27%).
Tämä pro gradu -tutkielma on osa Vaasan Oy:n tutkimusprojektia, minkä tavoitteena on vähentää
sairauspoissaoloja ja ennaltaehkäistä ennenaikaisen eläköitymisen riskiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli
selvittää, voidaanko älyvaateteknologian avulla kuvata lähettämötyön eri työtehtäviä, osoittaa työhön
liittyviä fyysisisiä kuormitustekijöitä ja antaa sen perusteella suosituksia kuormituksen vähentämiseksi.
Tutkimusaineisto (n=10, 70% miehiä) kerättiin helmi-maaliskuussa 2019 Vaasan Oy:n lähettämössä
seitsemästä eri työtehtävästä. Mittausmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin Myontec Oy:n
älyvaateteknologiaa, millä mitattiin eri työvaiheiden fyysistä kuormittavuutta EMG:n, liikesensorien ja
sykkeen perusteella. Työtehtävät myös videoitiin. Aineiston analysoimiseen käytettiin Ergolink- ja
SPSS-ohjelmistoa (IBM SPSS Statistics 26).
Tulosten perusteella älyvaateteknologialla voidaan kuvata eri työtehtäviä ja se antaa hyviä
mahdollisuuksia arvioida työn fyysisiä kuormitustekijöitä. Tulosten mukaan ratakeräily ja radan täyttö
vaikuttavat olevan fyysisesti eniten yläraajoja kuormittavia lähettämön työtehtäviä. Ratakeräilyssä
esiintyi suositukset ylittäviä olkavarren kohoasentoja molemmissa olkavarsissa. Radan täytössä ja
työtehtävässä, mikä koostui lavan purkamisesta, radan täytöstä ja pumppukärryn käytöstä, suositukset
ylittyivät oikean olkavarren osalta. Lihaskuormitusta tarkasteltiin yli 50% työnaikaisen
maksimikuormituksen ylityksinä. Ratakeräilyssä ja radan täytössä lihaskuormitus vaikutti olevan
ajallisesti suurinta. Työn ensimmäisen puolen tunnin aikana kuormittuivat eniten oikea olkapää
(deltoideus), vasen hauis ja oikean käsivarren lihakset ja viimeisen puolen tunnin aikana oikea olkapää
(deltoideus) ja vasen hauis. Kuormittavia liikkeitä olivat muun muassa nostot, tarttumiset yksittäisiin
tuotteisiin ja kauppatunnistepapereiden käsittely työn aikana. Sykkeen nousu oli suurinta työtehtävässä,
mikä sisälsi sekä lavojen kuljettamista pumppukärryllä että lavojen purkamista ja radantäyttöä. Sykkeen
nousun ja lihaskuormituksen välillä ei tässä pienessä materiaalissa todettu korrelaatiota.
Tämä pro gradu on ensimmäinen tutkimus, missä on käytetty älyvaateteknologiaa lähettämötyön
fyysisen kuormituksen arvioimiseksi. Tämän aineiston perusteella havaittiin kaksi työtehtävää, joiden
yläraajakuormituksen vähentämiseksi suositellaan toimenpiteitä. Suositeltavia näyttöön perustuvia
toimenpiteitä ovat muun muassa ergonomiaohjaus, työtä keventävät apuvälineet ja sopiva tauotus.
Tämän pienen otannan perusteella ei voida kuitenkaan tehdä yleistettäviä johtopäätöksiä lähettämötyön
fyysisestä kuormittavuudesta työntekijöiden yksilöllisten erojen vuoksi.
...
Musculoskeletal disorders (MSD) are the primary reason for sick leave after mental disorders and they
cause annually approximately 3−4 billion cost in Finland. Increased automation has decreased physical
effort demanding tasks and thus repetitive strain injury incidence has decreased. However, there are still
some tasks that can’t be automatized. In baking company Vaasan Oy, MSD were the primary (62%)
reason for sick leave in their dispatch department in 2019. Upper extremity symptoms were the most
common (27%) MSD.
This Master’s thesis is part of Vaasan Oy’s project with the aim to reduce sick absences and prevent
early retirement. The purpose of this Master’s thesis was to find out 1) if it is possible to describe
dispatch department work tasks by wearable technology, 2) if physical workload factors can be pointed
out by wearable technology and 3) if recommendations for decreasing workload can be given based on
this information. Measurements were conducted in Vaasan Oy’s bakery’s dispatch department in 2019.
Voluntary participants (n=10, 70% men) were recruited. Measurements were conducted in normal night
shift in seven different workstations. Measurements were conducted by using wearable technology
(Myontec Oy) which gives information about physical workload by EMG, movement sensors and wrist
heart rate monitor. Measurements were also recorded. EMG sensors embedded to shirts measure muscle
activity from forearm, biceps brachii, deltoideus and trapezius. Work phases were detected by Ergolinkprogram and data was analyzed with SPSS (IBM SPSS Statistics 26).
Results shows that by using EMG and video evaluation it is possible to describe the physical workload
in different dispatch’s work tasks. It seems that rack picking and rack filling are the most physically
demanding work tasks for upper extremities in dispatch department. Shoulder elevations above 60
degrees exceeded the threshold of recommendations (>10% of worktime) in both shoulders in rack
picking and in right shoulder in rack filling and a work task which consisted pallet unloading, rack filling
and using the manual forklift for carrying pallets. EMG data was presented as percentages of working
time the muscle load was above the 50% of the highest workload during the measured working time. It
seems that in rack picking and rack filling the muscle load is temporally highest. Right deltoideus, right
forearm and left biceps are the most loaded muscles in the beginning of work. In the end load is highest
in right deltoideus and left biceps. For example, lifts, handling single products and keeping delivery
notes in hand simultaneously during handling boxes caused highest peak values for muscles. Heart rate
increased most in work task that included carrying pallets by pallet truck, pallet unloading and rack
filling. In this small sample there was no correlation between heart rate and muscle load.
This is the first study where physical load of dispatch department work is assessed by wearable EMG
technology. This study identified two work tasks in dispatch department work that would be worth of
special actions for decreasing their physical loading level. Evidence based actions recommended are
ergonomic guidance, use of tools that decrease physical load and appropriate breaks. However,
generalized conclusions about physical load of dispatch department work can’t be done based on this
small sample mainly because of individual differences between employees.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29559]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Physiological loading during normal daily life and exercise assessed with electromyography
Tikkanen, Olli (University of Jyväskylä, 2014) -
Sit-stand workstations : effects on occupational sitting time, potential health benefits, and acute postural physiology
Gao, Ying (University of Jyväskylä, 2017)Given that a high amount of sedentary behavior is a global health issue, reducing sitting time is emerging as a novel intervention strategy and a workplace health priority. Sit-stand workstations have been introduced ... -
Ammattikeittiötyön fyysisten kuormitustekijöiden arviointimenetelmän luotettavuuden tarkastelu
Stenholm, Sari (2003) -
Kansainvälisen fyysisen aktiivisuuden kyselyn ja FitBit Zip-aktiivisuusmittarin yhteneväisyys sepelvaltimotautikuntotujien fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa
Ravanne, Anu (2019)Fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen on kehitetty useita valideja subjektiivisia ja objektiivisia menetelmiä, mutta ne sisältävät omat virhelähteensä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää subjektiivisen (IPAQ-kysely, ... -
Keski-iän fyysisen työkuormituksen yhteys miesten fyysisen toimintakyvyn kehitykseen myöhemmässä elämässä
Hämäläinen, Julia (2022)Fyysisen työkuormituksen, kuten raskaan dynaamisen lihastyön, selän kiertoliikkeiden, samanlaisina toistuvien liikkeiden sekä staattisen lihastyön huonoissa työasennoissa on aiemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä ...