Kansainvälisen fyysisen aktiivisuuden kyselyn ja FitBit Zip-aktiivisuusmittarin yhteneväisyys sepelvaltimotautikuntotujien fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Fyysisen aktiivisuuden mittaamiseen on kehitetty useita valideja subjektiivisia ja objektiivisia menetelmiä, mutta ne sisältävät omat virhelähteensä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää subjektiivisen (IPAQ-kysely, lyhyt versio) ja objektiivisen (Fitbit-Zip) mittarin mittaustulosten yhteneväisyyttä sepelvaltimotautikuntoutujien fyysisen aktiivisuuden mittaami-sessa sekä tutkia, miten yhteneväisiä tulokset ovat fyysisen aktiivisuuden eri intensiteettiluokissa: raskas, keskiraskas sekä keskiraskas ja raskas- yhdistelmäluokka.
Tutkimus on osa laajempaa satunnaistettua ja kontrolloitua interventiotutkimusta, joka on toteutettu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston sekä Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan kanssa. Tutkittavat (N=59) rekrytoitiin Peurungan laitoskuntoutusjaksolle tulevista sepelvaltimotautia sairastavista kuntoutujista. Heistä valtaosa (81,4%) oli työikäisiä miehiä ja tutkittavien keski-ikä oli 54.5 vuotta. Tutkittavien subjektiivinen arvio fyysisen aktiivisuuden määrästä viikkotasolla mitattiin IPAQ-kyselylomakkeella interventiojakson alussa (0kk), keski-vaiheilla (6kk) ja lopussa (12kk). Objektiivinen fyysisen aktiivisuuden mittaus suoritettiin Fitbit Zip-aktiivisuusmittarilla, jota tutkittavat pitivät lantiolle kiinnitettyä viisi viikon mittaista mittausjaksoa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan 0-6 kuukauden tuloksia. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisina menetelminä parittaisten otosten T-testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa sekä luokansisäistä korrelaatiota (Intra-class correlation, ICC).
Tutkimustulosten mukaan IPAQ-kysely tuotti suurempia tuloksia kuin Fitbit Zip-mittari kaikissa kolmessa aktiivisuusluokassa. Keskiraskaan fyysisen aktiivisuuden kohdalla löydettiin heikkoja ja kohtalaisia tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita (r=0.2-0.4, p<0.05). Parittaisten otosten t-testissä mittareiden antamat keskiarvotulokset erosivat tilastollisesti merkitsevästi (p<0.001-0.35) kaikkien muiden paitsi raskaan fyysisen aktiivisuuden luokassa kolmen (t=0.815, df=37, p=0,420) ja kuuden kuukauden (t=1.793, df=34, p=0.082) tuloksissa sekä keskiraskaan ja raskaan fyysisen aktiivisuuden yhdistelmäluokan kolmen kuukauden tuloksissa (t=1.801, df=36 p=0.08).
Yhteenvetona voidaan todeta, että tällä kohderyhmällä IPAQ-kyselyn tulokset olivat vain heikosti yhteydessä Fitbit-Zip mittarin objektiivisiin mittaustuloksiin. Tämä tulos on yhteneväinen aiemman tutkimustiedon kanssa. Tutkimuskäytössä olisi hyvä käyttää rinnakkain sekä subjektiivista että objektiivista mittausta fyysisen aktiivisuuden määrän ja intensiteetin selvittämisessä. Tulevaisuudessa olisi hyvä tutkia tarkemmin myös kevyen ja lyhytkestoisen fyysisen aktiivisuuden määrän mittaamista tällä vähän liikkuvalla kohderyhmällä.
...
There are various valid subjective and objective methods for measuring physical activity, but they are not without sources of error. The purpose of study was to compare the results of subjective (International Physical Activity Questionnaire, IPAQ, short form) and objective (Fit-bit-Zip) measurement of physical activity (PA) of those in coronary artery disease rehabilitation, and to study the agreement of the results in different levels of physical activity: moderate, vigorous and moderate to vigorous physical activity (MVPA).
The study is part of a randomized, controlled intervention study made in collaboration with the University of Jyväskylä and Peurunka Rehabilitation Center. The subjects (N=59) were recruited from coronary artery disease rehabilitation at Peurunka Rehabilitation Center. The majority (81.4%) were working-age men, and the average age of all subjects was 54.5 years. The subjective assessment of the subjects’ weekly physical activity was obtained using an IPAQ questionnaire at the beginning, middle and end of the intervention period. The objective measure was made with Fitbit Zip accelerometer, worn on the waist by the subjects for five one-week periods. This study examines results from months 0-6. The statistical methods used for analyzing the data include paired sample t-tests, Spearmann correlation coefficient and ICC (Intra-class correlation).
According to the results IPAQ (short form) overestimates PA in relation to accelerometry-derived data in all three levels of activity. Weak and moderate statistically significant correlation (r=0.2-0.4, p<0.05) was found in moderate physical activity level. The results obtained by paired sample t-tests showed statistically significant differences (p<0.001-0.35) in all but vigorous physical activity (3 and 6 month results) and the three-month results of moderate to vigorous physical activity.
In conclusion, people were found to over-report PA in relation to the objective results given by the accelerometer. Therefore it is recommended that both subjective and objective methods be used for measuring physical activity in future studies. In addition, further studies are needed in measuring light and short physical activity in this group with low physical activity.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29626]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
7-vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus kiihtyvyysmittarilla ja EMG-housuilla mitattuna sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys motorisiin perustaitoihin
Mäkäräinen, Karoliina (2017)Mäkäräinen, K. 7 -vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus kiihtyvyysmittarilla ja EMG-housuilla mi-tattuna sekä aktiivisuuden yhteys motorisiin taitoihin. Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 144 ... -
Pitkittäistutkimus fyysisen aktiivisuuden muutoksista ja yksilöllisistä eroista varhaislapsuudessa kiihtyvyysmittarilla mitattuna
Punnala, Nina (2018)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen kiihtyvyysmittarilla mitattu kokonaisaktiivisuus muuttuu lapsen iän lisääntyessä, miten lapsen aktiivisuus muuttuu arkipäivän ja viikonlopun välillä, onko lapsen ... -
Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin
Sääkslahti, Arja (Jyväskylän yliopisto, 2005)Sääkslahti selvitti väitöskirjatutkimuksessaan runsaaseen ulkoliikuntaan kannustavan liikuntaohjelman vaikutuksia 3-7-vuotiaiden lasten liikunnan määrään ja perustaitoihin. Lisäksi hän tarkasteli liikunnan määrän ja laadun ... -
Fyysisen aktiivisuuden mittareiden vertailututkimus : kiihtyvyysmittari, askelmittari, kyselylomake ja päiväkirja
Lindeman, Mikko; Rintala, Tuukka (2011)Lindeman, M. & Rintala, T. 2011. Fyysisen aktiivisuuden mittareiden vertailututkimus: Kiihtyvyysmittari, askelmittari, kyselylomake ja päiväkirja. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. 75 ... -
Fyysisen aktiivisuuden ja työskentelytaitojen yhteydet koulussa 4. luokan oppilailla
Huuskonen, Hannele (2014)