Tuplata vai ei? : ensimmäisen tai toisen luokan kertaamisen ja oppilaan taustatekijöiden yhteys luku- ja laskutaidon kehitykseen ensimmäiseltä neljännelle luokalle

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäisen tai toisen luokan kerranneiden oppilaiden luku- ja laskutaitotason kehitystä verrattuna ei-kertaajiin. Lisäksi tarkasteltiin oppilaan taustatekijöiden yhteyttä luokan kertaamisen todennäköisyyteen sekä luku- ja laskuvaikeuksien ilmenemistä ja pysyvyyttä kertaajilla ja eikertaajilla. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä luokan kertaamisella voi olla oppilaalle merkittäviä seurauksia ja sen yhteiskunnalliset kustannukset ovat suuret. Tutkimuksen aineisto on osa Alkuportaat-pitkittäistutkimuksen aineistoa, joka kerättiin neljältä paikkakunnalta vuosina 2006-2010. Tutkimukseen osallistui tuolloin noin 2000 oppilasta. Oppilaiden luku- ja laskutaidon kehitystä seurattiin 1. luokan keväästä 4. luokan kevääseen. Aineisto analysoitiin toistomittausten varianssianalyysin ja ristiintaulukoinnin avulla. Kertaajien ja ei-kertaajien luku- ja laskutaidon tasot erosivat toisistaan tarkastelujakson ajan eikä kertaaminen parantanut oppilaan asemaa pysyvästi. Pojilla kertaamisriski oli suurempi kuin tytöillä, ja sitä lisäsi tunnistettu lukivaikeusriski. Vanhempien alempi ammattiasema lisäsi tyttöjen ja poikien kertaamisen todennäköisyyttä, syntymävuosineljännes oli yhteydessä vain tyttöjen kertaamiseen. Kertaajilla oli enemmän pysyviä ja päällekkäisiä lukemis- ja laskemisvaikeuksia. Tuloksista voidaan päätellä, että lukemisen ja laskemisen taitotasot ja niiden erot sekä päällekkäiset luku- ja laskuvaikeudet ovat laadultaan pysyviä. Ne myös herättävät kysymyksen tehokkaista tavoista tukea heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden taitojen kehitystä jo alkuopetuksessa.