Kolmannella luokalla heikosti laskevien laskustrategiat ja niiden kehitys alkuopetusvuosina sekä laskutaidon yhteys vanhempien sosioekonomiseen taustaan

Abstract

Sujuva laskutaito on elämän kannalta tärkeä koulussa opetettava taito. Laskutaitoon yksi keskeisesti vaikuttava tekijä on oppilaalla käytössään olevat laskustrategiat, eli erilaiset keinot laskun ratkaisemiseksi. Laskustrategioilla tarkoitetaan laskun vastaukseen tähtäävää toimintaa, ja tutkimuksessamme ne ovat luetteleminen, laskun johtaminen ja muistista hakeminen. Heikkojen laskijoiden kehitys laskustrategioiden käytössä on tyypillisesti laskeviin verrattuna poikkeavaa ja tulisikin tutkia sitä, miten ja missä vaiheessa ero oppilaiden välille syntyy. Tutkimuksemme tarkoituksena on tarkastella laskustrategioiden eroa heikkojen ja tyypillisten laskijoiden välillä kolmannella luokalla, tutkia heikosti laskevien laskustrategioiden kehitystä ensimmäisen ja toisen luokan välillä verrattuna tyypillisesti laskeviin, sekä tarkastella, onko oppilaiden laskutaito yhteydessä perheen sosioekonomiseen taustaan. Kyseessä on pitkittäistutki-mus, johon osallistui 197 keskisuomalaista oppilasta ja aineisto on osa Jyväskylän yliopiston FLARE-hanketta. Aineistoa analysoitiin parametrittomin menetelmin. Tulosten perusteella heikosti laskevat oppilaat eroavat tyypillisesti laskevista oppilaista kaikkien kolmen laskustrategian käytössä kolmannella luokalla. Kaikissa laskustrategioissa tapahtuu kehitystä siirryttäessä ensimmäisel-tä luokalta toiselle luokalle, mutta kehitys laskutaidon ryhmien välillä on erilaista. Heikosti laskevien oppilaiden kohdalla muutosta luettelemalla laskemisen käytössä ei havaittu, kun tyypillisesti laskevilla se väheni. Heikosti laskevilla muistista hakeminen lisääntyi vain vähän, kun vastaavasti tyypillisesti laskevilla se lisääntyi huomattavasti. Tutkimuksessamme sosioekonomisen taustan ja laskutaidon välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.